Puhutaan Natosta

[Veikko I Palvo]

Iivana Julmalla olivat opritshnikit hallisijan poliiseina ja mm. kuuluisa Ohrana perustettiin 1881 ja se toimi vuoteen 1917.
Bolsevikit perustivat Tshekan, jonka nimi Stalinin kuoleman jälkeen vaihtui KGB:ksi ja nykyisin sen nimi on FSB.
Venäjän presidentin henkivartioston ( aiemmin KGB:n 9. direktoraatti ) vahvuus on 10000, joista sotilaita 3000. Markku Salomaa, ( Puhutaan Natosta 2015 )
Huhtikuussa 2016 Venäjällä perustettiin lisäksi Voyska Natsionanoy Gvardi, Kansalliskaarti päällikkönään presidentin ex. henkivartija kenraalieversti Viktor Vasiljevitsh Zolotov. http://www.washingtontimes.com/news/201 ... thority-s/ Kansalliskaartin vahvuudeksi arvoidaan 400000 ja kaarti on suoraan federaation presidentin alainen. Joitakin sisäasiainministeriön joukkoja, Omon, Sobr, ym. siirretään uuteen kansalliskaartiin, mutta mm. FSB:tä ei ole uutisoitu lakkautettavaksi.

Markku Salomaa: "Venäjän eri turvallisuuspalvelujen vahvuus 2014 oli yhteensä 519 000 ja vertailun vuoksi asevoimien vahvuus 845 000, joista 250 000 maavoimissa. FSB:n vahvuus 2014 oli 325 200.
Uusi Kansalliskaarti on monipuolisesti aseistettu ja sillä on myöskin tällaisia BAZ-6953 https://en.wikipedia.org/wiki/Bryansky_ ... ehicle.jpg vesitykkiautoja mellakantorjuntaan.
Venäjän johto varmistellee ja turvannee asemaansa uuden Kansalliskaartin perustamisella ja samoin voinee olettaa, ettei hallinto Venäjällä tulevaisuudessakaan tule vaihtumaan vähemmän yksinvaltaiseksi ja vähemmän suurvaltatulevaisuutta haluavaksi?
Ja Natoa tullaan nähtävästikin tarvitsemaan vastavoimaksi tulevaisuudessakin?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier varoittaa Natoa sodanlietsomisesta BBC:n mukaan. BBC:n uutisen perusteena on saksalaisen Bildin ennakkotieto (eli mainos) tänään julkaistavasta Steinmeierin haastattelusta.

Se mitä meidän ei pitäisi tehdä nyt on tulehduttaa tilannetta lisää sapelinkalistelulla ja sodanlietsonnalla sanoi Steinmeier julkaistavassa saksalaisessa Bild am Sontag lehdessä.

"What we shouldn't do now is inflame the situation further through sabre-rattling and warmongering," Mr Steinmeier said in an interview to be published in Germany's Bild am Sontag newspaper.

Steinmeierin lausunto liittyy Naton Puolassa pidettyy äskeiseen sotaharjoitukseen, joka simuloi Venäjän hyökkäystä Puolaan. Toisaalla jotkut muut pitävät sitä simulointina Naton hyökkäykselle Kaliningradiin.

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin sanotaan kertoneen Venäjän pyrkivän luomaan vaikutusvyöhykkeen sotilaallisilla keinoilla ja massiivisella militarisoinnilla Naton rajoilla.

Nato Secretary General Jens Stoltenberg said Russia was seeking to create "a zone of influence through military means", with "massive militarisation" at Nato borders.

Nato laajenee Venäjän rajalle asti ja Stoltenberg sanoo sitten Venäjän massiivisesti militarisoivan rajaansa, jonka äärelle Nato on laajentunut. Nato houkuttelee Ukrainaa mukaan sotilasliittoon. Ukrainan myötä Naton raja Venäjän kanssa kasvaisi noin 1300 kilometrillä jos oikein muistan. Suomen Nato-jäsenyys pidentäisi rajaa kai noin 1100 kilometriä. Tällä hetkellä Naton ja Venäjän raja on kai noin 200 kilometriä Virossa ja Latviassa. Jos Kaliningradin laskee mukaan niin raja on kai noin 400 km pitkä.

Luulen Ukrainan ja Suomen olevan Natolle tärkeitä Venäjän vastaisten rajojen pituuden vuoksi.

[Veikko I Palvo]

Steinmeierin lausunto liittyy Naton Puolassa pidettyy äskeiseen sotaharjoitukseen, joka simuloi Venäjän hyökkäystä Puolaan.

Ulkoministeri Steinmeier haluaisi lisää vuoropuhelua Venäjän kanssa ja ulkoministeri Lavrovkin julisti äskettäin "rauhantahtoisesti ja Krimin kaltaisten konfliktien vastaisesti", ettei Venäjä hyökkää mihinkään Nato-maahan.

Mutta Venäjän kannan mukaan Naton ohjuspuolustusjärjestelmän rakentaminen Puolaankin, Romaniassa ohjuskilven osa otettiin juuri käyttöön, olisi uhkaamassa Venäjän taktisia ydinaseita, sellaisia Eurooppaan yltäviä.
Venäjän miehittämän Krimin ja Ukrainan tapahtumien seurauksena Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat katsoneet olonsa turvattomaksi http://www.dw.com/en/nato-chief-announc ... a-19327782 ja Nato sijoittaa kuhunkin maahan yhden monikansallisen pataljoonan, koska Nato on sitoutunut puolustamaan jäseniään.
Eikä tuota lisävuoropuhelun estämiseksi voi katsoa.

Veikko Palvo

[nylander]

Ulkoministeri Steinmeier haluaisi lisää vuoropuhelua Venäjän kanssa ja ulkoministeri Lavrovkin julisti äskettäin "rauhantahtoisesti ja Krimin kaltaisten konfliktien vastaisesti", ettei Venäjä hyökkää mihinkään Nato-maahan.

Näitä asioita vain sivusta ja pintapuolisesti seuranneelle kommentissasi oleva kytkentä jää kovin epäselväksi. Selittäisitkö vielä, miten ulkoministeri Steinmeierin lausuntoa oikein pitäisi tulkita:

http://yle.fi/uutiset/saksan_ulkominist ... an/8968665

[Veikko I Palvo]

Ulkoministeri Steinmeier haluaisi lisää vuoropuhelua Venäjän kanssa ja ulkoministeri Lavrovkin julisti äskettäin "rauhantahtoisesti ja Krimin kaltaisten konfliktien vastaisesti", ettei Venäjä hyökkää mihinkään Nato-maahan.

Näitä asioita vain sivusta ja pintapuolisesti seuranneelle kommentissasi oleva kytkentä jää kovin epäselväksi. Selittäisitkö vielä, miten ulkoministeri Steinmeierin lausuntoa oikein pitäisi tulkita:

Seuraamme siis molemmat Minsk II- sopimuksen toteutumista sivusta ja pintapuolisesti, mutta voinemme olla yhtä mieltä siitä, ettei Minsk-sop. käytännössä toimi. Ja Venäjän ja Ukrainan poliitikot syyttävät Minsk II:n sopimusrikkomuksesta toisiaan jo liturgiaksi tullein "vakiintunein" sanankääntein.
Liittokansleri Merkel neuvotteli Minsk II -sopimuksen presidenttien Putin, Hollande ja Poroshenko kanssa ja ehkäpä Merkelin ulkoministeri Steinmeierin puheet halusta lisätä vuoropuhelua Venäjän johdon kanssa liittyvät tuohon sopimukseen ja toivoon saada se etenemään ja toteutumaan jollakin tavoin käytännössäkin? Ja ehkäpä ulkoministeri Lavrovin julistus siitä, ettei Venäjä hyökkää yhteenkään Nato-maahan on sekin tarkoitettu rauhanrakentamiseen idän ja lännen välillä, tosin ilmeisesti Moskovan lähtökohdista ja näkemyksistä katsoen?
Ja voisihan Kreml yksipuolisena rauhaneleenä poistaa vastapakotteet ja sallia venäläisten ostavan läntisiä elintarvikkeitakin?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Lavrovin puheesta Suomen media nosti ykköseksi sen seikan, ettei Lavrov sanonut Venäjän olevan hyökkäämättä Suomeen hänen sanoessaan Venäjän olevan hyökkäämättä Nato-maihin.

Se mitä jäi Suomi-median uutisoinnista pois oli se, että Lavrov puhui Natosta eikä Suomesta. Tuollainen käsitys minulle on syntynyt asiasta.

Lavrov unohti vakuutella Suomea: ”Kaikki tietävät, että Venäjä ei hyökkäisi koskaan Nato-maahan”
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 95139.html

Iltasanomien toimittaja Arja Paananen kirjoittaa jutussa:

Lavrovin mukaan Ukrainan tapahtumien myötä Nato keksikin mahdollisuuden käyttää ”Venäjän uhkaa” tällaisena olemassaolonsa perusteena.

– Nyt on löydetty Venäjän uhka, vaikka olen varma, että kaikki rehelliset poliitikot tietävät hyvin sen, että Venäjä ei koskaan tule hyökkäämään mitään Nato-jäsenmaata vastaan. Meillä ei ole mitään sellaista suunnitelmia ja Nato tietää sen, mutta he vain käytävät sitä verukkeena ja tuovat tekniikkaa ja joukkoja Venäjän lähelle, Lavrov sanoi.

Tässä kohtaa erikoista oli se, että Lavrov antoi hyökkäämättömyysvakuuttelut vain Natoon kuuluville maille. Jostain syystä hän ei kuitenkaan tullut korostaneeksi vieressään istuneelle ulkoministeri Timo Soinille erikseen sitä, koskeeko tämä sama ”hyökkäämättömyysperiaate” myös niitä Venäjän naapurimaita, jotka eivät kuulu Natoon Suomen tapaan.

Paananen piti erikoisena, ettei Lavrov puhunut Suomesta puhuessaan Natosta, mutta luulen, ettei siinä ole mitään erikoista, ettei puhu Suomesta puhuessaan Natosta.

Luulen Lavrovin puheen olleen kohdistettu Naton kulutukseen ja toiseksi venäläiseen kulutukseen. Kohdeyleisöt ovat nuo eivätkä suomalaiset.

Ulkoministeri Timo Soini sai selitellä Paanasen ja ehkä jonkun muunkin toimittajan keksimää kohua. Soini tulkitsi Lavrovin puhetta toisin kuin toimittaja Paananen.

Soini Lavrovin Nato-kommenteista: En lue sitä niin, että Venäjä voi hyökätä Suomeen
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/so ... en/729881/

Lavrovin puhe liittyi ulkomaalaistenkin lähteiden mukaan Natoon, sen sotaharjoitukseen Puolassa ja sotavoimien kasvattamiseen Baltiassa. Amerikkalaisen Newsweekin mukaan Lavrov sanoi olevansa vakuuttunut, että kaikki vakavat ja rehelliset poliitikot tietävät erittäin hyvin, ettei Venäjä koskaan hyökkää Nato-maahan. Meillä [Venäjä] ei ole sellaisia suunnitelmia sanoi Lavrov Venäjän valtion uutistoimistolle Ria Novostille. Luulen, että Nato tietää sen täysin mutta he [pitäisi kai olla se=Nato] käyttävät tilaisuutta sijoittaakseen lisää tarvikkeita ja pataljoonia takuuna, että USA valvoo aluetta.

“I am convinced that all serious and honest politicians know perfectly well than Russia will never attack a member state of NATO. We have no such plans,” he told Russian state news agency RIA Novosti. “I think that NATO knows this perfectly well but they are using the occasion so as to deploy more kit and battalions as a guarantee that the U.S. will watch over all this territory.

Luulen, että kohun aiheuttaja on toimittaja Paananen, joka on ymmärtänyt väärin tai hän on saattanut haluta kehittää kohua klikkausten ja mainosmyynin edistämiseksi. En tiedä tietenkään varmasti hänen motiivejaan. Joudun arvailemaan.

[Lemmi]

Ja voisihan Kreml yksipuolisena rauhaneleenä poistaa vastapakotteet ja sallia venäläisten ostavan läntisiä elintarvikkeitakin?

Muualta lukemani perusteella Venäjän käytti tilaisuutta kehittääkseen omaa elintarviketuotantoa. Venäjä on ollut varsin vapaa elintarvikkeiden tuonnin suhteen. EU rajoittaa tuontia mm Ukrainasta ja suojelee omaa maatalouttaa muiden maiden kilpailulta.

Pakotteiden avulla Venäjän rankaisi EU:ta sen ytimeen, joka on maatalous ja lisäksi bonuksena se loi tilanteen, jossa se oman elintarviketuotannon kehittämisen mahdollisuudet paranivat.

Luulen, ettei elintarvikkeiden tuonti Venäjälle palaudu pitkään aikaan. Vaikka pakotteet, tuontikiellot, poistettaisiin niin todennäköisesti tuontitullit asetetaan niin korkeiksi, että Venäjän oma elintarviketuotanto pystyy kehittymään ja nostamaan Venäjää omavaraisemmaksi. Venäjä tulee suojelemaan elintarviketuotantoaan kuten EU suojelee omaansa.

[Veikko I Palvo]

Luulen, ettei elintarvikkeiden tuonti Venäjälle palaudu pitkään aikaan. Vaikka pakotteet, tuontikiellot, poistettaisiin niin todennäköisesti tuontitullit asetetaan niin korkeiksi, että Venäjän oma elintarviketuotanto pystyy kehittymään ja nostamaan Venäjää omavaraisemmaksi. Venäjä tulee suojelemaan elintarviketuotantoaan kuten EU suojelee omaansa.

Jonkin aikaa sitten Ukrainan kriisin alettua eräs venäläinen maatalousasiantuntija kirjoitti, ettei Venäjän *kannata investoida* tuottaakseen kaikkia elintarvikkeita itse. Käsittääkseni lähes kaikissa Euroopan maissa maataloutta tuetaan tulonsiirroin, joten elintarvikevientiä Venäjälle on tuettu EU:ssa.

Maatalousministeri Alexander Tkachjov sanoi Moscow Timesissa Venäjän viljelijöiden korvaavan elintarviketuonnin täysin 10 vuodessa, http://www.themoscowtimes.com/business/ ... 25236.html tosin maatalousasiantuntijoiden sanotaan olleen epäileväisiä ja sanoneen tuon edellyttävän Venäjän valtion tukea vähintään viiden vuoden ajan.

Mikä sitten onkaan venäläisten ostovoima ruplan arvon lähes puolituttua?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Maatalousministeri Alexander Tkachjov sanoi Moscow Timesissa Venäjän viljelijöiden korvaavan elintarviketuonnin täysin 10 vuodessa, http://www.themoscowtimes.com/business/ ... 25236.html tosin maatalousasiantuntijoiden sanotaan olleen epäileväisiä ja sanoneen tuon edellyttävän Venäjän valtion tukea vähintään viiden vuoden ajan.

Vaikuttaa nopealta ja halvalta.

[Veikko I Palvo]

Helmut Kohl ja Mihail Gorbatshov neuvottelivat 2.1990 Saksojen yhdistymisestä ja alkuperäisten muistioiden mukaan johtajat eivät sopineet, ettei Nato voisi laajentua itään, IL:ssä http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062 ... 1_uu.shtml Alpo Rusi.
Tuskinpa Kohl olisi Naton puolesta ja nimissä voinut mitään sopiakaan ja "Kohl torjui Gorbatshovin ehdotuksen yhdistyneen Saksan liittoutumattomuudesta."

Rusi sanoo Putinin esittäneen 2016 talvella Venäjän kannan Suomessa käynnissä olevaan Nato-keskusteluun: "Suomi palvelee omaa turvallisuuttaan parhaiten olemalla sotilasliittojen ulkopuolella "liittoutumattomana"."
Kylmän sodan aikana Suomella oli Stalinin 1948 vaatima yya-sopimus, josta Paasikivikin päiväkirjoissaan kirjoitti sotaliittona ja puolustusliittona ja Suomen "ulkopolitiikan horjumaton kulmakivi" oli Kekkosen mukaan yya-sopimus.
Ruotsia ei sido Paasikiven - Kekkosen -linja ja Rusi peräänkuuluttaakin tuon linjan reformointia ja sanoo "Suomen valinneen turvallisuuspoliittisen paikkansa, joka ei ole kadehdittava."
"Suomi on saanut Venäjän turvallisuustakuut ja teoreettisesti myös EU:n turvatakuut, joita se tosin aikanaan voimakkaasti vastusti."

Kriisitilanteessa saisimme varmaankin EU:lta ja lännestä `myötätuntoa´, kuten vuonna 1939 Talvisodan aikanakin, mutta mitähän Alpo Rusi oikein tarkoittaakaan noilla "Venäjän turvallisuustakuilla"?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Kenraali-ltn Matti Ahola: "EU:n yhteinen puolustus on puhdas paperitiikeri, ei sellaista ole olemassakaan. Nyt haihtuivat ne vähäisetkin perusteet kuvitella tai unelmoida siitä, että EU:sta tulisi apua. (tositilanteessa ) Brexit on viimeinen niitti haaveille." ( IL 28.6.2016 )

Britannia erosi EU:sta, ei Natosta ja Naton rooli Euroopan sotilaallisena puolustajana vain korostuu jatkossa ja Nato on kohta 70 vuotta ollut ainoa Eurooppaa yhdistävä järjestö. "Brexit merkitsee 15 %:n vähennystä EU:n vuosibudjetissa vuonna 2020", sanoo EU:n aluepolitiikkakomissaari Corin Cretu. ( Reuters )
"Britannia oli nettomaksaja EU:n talousarviossa, josta suuri osa menee maataloustukiin ja infrastruktuurihankkeisiin Itä-EU:n maissa, Baltiassa ja Balkanilla. Mm. Saksalle Brexit merkitsee 2,0-2,5 miljardin €uron lisäystä 30 miljardin EU-maksuun.
Keskinäisen taloudellisen riippuvuuden ja alati kasvavan määrän yhteisiä lakeja ja direktiivejä tuli tehdä sodat Euroopan maiden kesken vaikeammiksi ja syvenevä integraatio ja vähintäinkin EU:n laajentuminen näyttäisi pysähtyneen toistaiseksi.

NATOn merkitystä ei ole EU:ssa kiistetty, tosin EU:n ulkopolitiikan edustaja Federica Mogherini sanoo, http://www.express.co.uk/news/world/684 ... licy-chief että idässä Euroopan turvallisuusjärjestelmä on rikottu ja terrorismin ja väkivallan ruttoa esiintyy Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa ja myöskin Euroopassa ja Mogherinin mukaan EU:n perussopimusta tulisi muuttaa entistä uskottavamman puolustuksen luomiseksi. Englanti ei kykene enää sitä estämään, sanoo Mogherini.

"Entistä uskottavampi" eu:n puolustus varmaankin tarvittaisiin, koska tuota uskottavuutta ei näyttäisi juuri esiintyneen aiemminkaan "EU:n nopean toiminnan joukotkin" ehtivät vain turvaamaan vaaleja Kongossa YK:n rauhanturvaajien apuna, mutta NATOn syrjäyttämisestä Brexitin seurauksena Federica Mogherin näyttää olevan EU-johdossa ainoana puhumassa?
Kyllähän meillä Suomessakin tosin jotkut näyttäisivät pitävän EU:n "yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa" Euroopan merkittävänä sisäisenä turvallisuuskysymyksenä, mutta kuinkahan uhkaavia sodat Euroopan maiden kesken sitten lienevätkään?

Naton komentojärjestelmästä välillä vetäytynyt Ranskakin palasi siihen 2009. Ja Englanti ja Ranska ilmoittivat jo aiemmin pitävänsä ydinaseensa poissa EU:n puolustuksesta. Ranska pitänee 50-70 ydinohjustaan ja noin 300 ydinkärkeä enemmänkin kansallisen puolustuksensa välineenä ja merellä on aina yksi Ranskan ydinsukellusvene ohjuksineen. Englannin ydinaseet lienevät tiiviimmin osana Naton ydinasepelotetta?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Länsi-Euroopan maat yhdistyivät Naton lipun alle lähes 70 vuotta sitten, eikä noita turvallisuuspoliittisia päätöksiä ole mitätöity EU:n jäsenvaltioinakaan.
Mutta ensimmäisen maailmansodan taisteluiden muistotilaisuuksissa voisi nähdä symboliikkaa: Liittokansleri A.Merkel ja presidentti Hollande ovat yhdessä muistelleet Marnen ihmettä / Ranskan torjuntavoittoa 9.1914, http://www.gettyimages.fi/detail/video/ ... /148195092 .
Verdunin taistelun 100-vuotismuistotilaisuudessakin liittokansleri Merkel ja presidentti Hollande esiintyivät toukokuussa 2016 yhdessä, mutta Sommen 1.7.1916 alkaneen taistelun 100-vuotismuistotilaisuuteen tuli vain Ranskan presidentti Hollande, liittokansleri Merkeliä ei tilaisuudessa näytä olleen http://www.bbc.com/news/uk-36674451 ja pres. Hollandekin osallistui ehkäpä vain brexitin johdosta.

Suomessa 1916 oli toinen sortokausi, mutta maksamalla suuriruhtinaskunta välttyi lähettämästä suomalaissotilaita tappotantereille tykinruoaksi. Eduskuntakin oli kokoontumiskiellossa, mutta eduskuntavaalit voitiin sentään järjestää heinäkuun alussa 1916 ja tuo eduskunta saattoi kokoontua vasta Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Kenraali Mannerheimkin soti vielä Galiziassa Kerenskin hallituksen yrittäessä jatkaa sotaa, mutta Venäjän armeija hajosi lopullisesti hyökkäysyrityksessä Itävalta-Unkarin armeijaa vastaan.

Haluten voittaa aikaa Stalin lienee kesällä 1939 tehdessään sopimuksen Hitlerin kanssa muistellut ww1-ajan tilannetta ja odottanut Saksan ja länsiliittoutuneiden uuvuttavan toisensa keskinäisessä sodassa ja Neuvostoliitto oli voinut myöhemmin astua näyttämölle vereksin voimin ja ehkäpä Stalinilla oli mielessään sama asetelma myös hänen alkaessaan heti 1942 alusta alkaen vaatia muodostettavaksi toista rintamaa Ranskaan.

Nato ja Nato-jäsenyydet ovat ilmeisestikin taanneet rauhantilan Euroopassa ww2:n jälkeen ja tuon turvallisuuspolitiikan jatkumisen edelleenkin, vaikka onhan "EU:n yhteinen ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka" siinä ollut myönteisesti vaikuttamassa?
Brexitin jälkeenkin Englanti on tietystikin tuon Euroopan maita yhdistävän Nato-puolustusliiton merkittävä jäsen.

Veikko Palvo

[nelimjaa]

Putin kävi kylässä ja puhui hurjia Suomesta ja Natosta.
Viittasi suomalaiseen ystäväänsä ja suomalaisten kaatumiseen Naton puolesta.
Mahtoiko ystävällään tarkoittaa Dosentti Bäckmania?

[Veikko I Palvo]

Putin kävi kylässä ja puhui hurjia Suomesta ja Natosta.
Viittasi suomalaiseen ystäväänsä ja suomalaisten kaatumiseen Naton puolesta.
Mahtoiko ystävällään tarkoittaa Dosentti Bäckmania?

Putin sanoi Venäjän sotajoukkojen olevan hyvin kaukana Suomen rajalta ja Suomen liittyessä Natoon nuo joukot ilmeisesti vastareaktiona siirrettäisiin takaisin Suomen rajalle Kuolassa, Ala-Kurtissa ja Pietarin alueella. Putin sanoi Venäjän lähtevän siitä, että Suomi on edelleenkin puolueeton maa, millä viitattaneen yya-ajan asetelmaan.
Putin näyttäisi viitanneen sitä sanomatta vanhaan sanontaan: joko olet meidän puolellamme tai meitä vastaan? Putin sanoi Venäjän kuitenkin kunnioittavan suomalaisten valintaa ja kehoitti suomalaisia sijoittamaan entistä enemmän Venäjän talouteen.

RISS-dosentti Bäckman on rasite Suomen ja Venäjän suhteille. Suomessa Safka-ryhmän toiminnalla ei kuitenkaan liene suurtakaan merkitystä, mutta Venäjän medialle J.B. "tietotoimistona" välittää väärää tietoa Suomesta, jollaista Venäjän media näyttää jatkuvasti julkaisevan mielipiteenmuokkauksena.

Naton Varsovan huippukokouksen asialistalla http://www.nato.int/cps/en/natohq/news_132786.htm näyttää olevan mm. hybridisodankäynnin uhka esim. Daesh/Isisin taholta ja mm. Ateenan Maailman rauhanneuvoston tueksi business-mies Vladimir Jakunin ( on pakotelistallakin ) näyttää perustaneen ja rahoittaneen Berliiniin http://www.dw.com/en/putin-associate-op ... a-19372110 think tankin.
V.Jakunin nimi esiintyy myöskin Rhodes Forumin ja World Public Forumin http://www.wpfdc.org yhteydessä.
Boris Shpiegel ja Vladimir Jakunin näyttävät edustavan Moskovan hybridisodankäyntiä J.Bäckmanin toimintaa hienovaraisemmassa muodossa?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Putin sanoi Venäjän lähtevän siitä, että Suomi on edelleenkin puolueeton maa, millä viitattaneen yya-ajan asetelmaan.

Luulen hänellä olevan vanhaa tietoa, koska Suomi on kai itse määritellyt olevansa liittoutumaton maa jo noin 25 vuotta eli yhden sukupolven, tai hänellä oli huono tulkki.