Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Euroopan tullirajoista

27.06.16 00:02

Marshall-avun pohjaltakin Länsi-Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Hollanti ja Luxemburg muodostivat 1951 tullittoman Hiili- ja teräsyhteisöalueensa 1951 ja 1960 Britannia, Tanska, Sveitsi, Norja, Ruotsi, Itävalta ja Portugal sopivat oman tullittoman EFTA-alueensa.
Neuvostoliitto piti noita vapaakauppa-alueita NATOn peiteliittoina, mutta Suomi saattoi kuitenkin 1961 liittyä FinnEfta-sopimuksella Eftaan ilman sisäpoliittista väittelyä. EEC-vapaakauppasopimusta 1973 äärivasemmisto Suomessa vastusti, heidän mielestään olisi tullut liittyä täysin itäiseen talousalueeseen.
Mutta "lankkusilta" yhdisti Suomen länteen ja pääosa Suomen viennistä oli metsäteollisuuden vientituotteita läntisille markkinoille ja Oy Suomi Ab:n konkurssi ei ollut Neuvostoliitonkaan intresseissä, jäänsärkijöiden ja laivojen rakentaminen Suomen ( tullittomaan? ) idänkauppaan olisi loppunut.EEC-vapaakauppasopimuksella tullit poistuivat vuosien siirtymäajalla Suomen länsivienniltä.

Englanti erosi 1973 Eftasta ja liittyi Euroopan TalousYhteisöön, Norja jäi Eftan http://www.efta.int jäseneksi.
EU loi vapaakauppa-alueensa, ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden ulkorajoille tullimuurin. Efta-Norja on kuitenkin taloudellisesti neuvotellut olevansa osana EU:n tullivapaata sisämarkkina-aluetta ja ehkäpä Englantikin tulee neuvottelemaan samankaltaisen tullisopimuksen EU:sta eronsa siirtymäaikana?

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Euroopan tullirajoista

27.06.16 08:02

Todennäköisesti näin tulee käymään. Britannia puristaa jotain lisäpoikkeuksia, jos jää unioniin. Ennenkuulumaton sen sijaan on Skotlannin mahdollinen veto-oikeuden käyttö jolla äänestystulos voidaan mitätöidä. Tai jos tullirajat halkovat kohta Brittein saaret kunnes vapaakauppa saadaan sovituksi.

Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Euroopan tullirajoista

29.06.16 11:08

Veikko I Palvo kirjoitti:Norja jäi Eftan jäseneksi. EU loi vapaakauppa-alueensa, ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden ulkorajoille tullimuurin. Efta-Norja on kuitenkin taloudellisesti neuvotellut olevansa osana EU:n tullivapaata sisämarkkina-aluetta ja ehkäpä Englantikin tulee neuvottelemaan samankaltaisen tullisopimuksen EU:sta eronsa siirtymäaikana?
Veikko Palvo
jsn kirjoitti:Todennäköisesti näin tulee käymään. Britannia puristaa jotain lisäpoikkeuksia, jos jää unioniin. Ennenkuulumaton sen sijaan on Skotlannin mahdollinen veto-oikeuden käyttö jolla äänestystulos voidaan mitätöidä. Tai jos tullirajat halkovat kohta Brittein saaret kunnes vapaakauppa saadaan sovituksi.
Unionin tuskin voi suostua kovin anteliaaseen sopimukseen Britannian kanssa, sittenhän kaikki muutkin tulevat vaatimaan helpotuksia maksuista.
Norja maksaa unionille pääsystä sisämarkkinoille, mutta ei voi osallistua päätöksentekoon, näin voi käydä brittienkin. Unionin näkökulmasta erolla on oltava hintansa. Pidän Skotlannin lähtöä Britanniasta nyt erittäin todennäköisenä vaihtoehtona.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Euroopan tullirajoista

29.06.16 11:17

Tapio Onnela kirjoitti:Unionin näkökulmasta erolla on oltava hintansa.
Miksi?

Yritän kysyä ystävällisesti ja kannustaen miettimään syytä sille miksi EU:sta eroamisen pitäisi maksaa eroajalle. Luulen, että yksi näkökulma eron hinnalle on EU:n kosto eroajalle. Muitakin kai on.

Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Euroopan tullirajoista

29.06.16 11:21

Lemmi kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:Unionin näkökulmasta erolla on oltava hintansa.
Miksi? Yritän kysyä ystävällisesti ja kannustaen miettimään syytä sille miksi EU:sta eroamisen pitäisi maksaa eroajalle. Luulen, että yksi näkökulma eron hinnalle on EU:n kosto eroajalle. Muitakin kai on.
Miksi Norjan pitäisi maksaa sisämarkkinoille pääsystä mutta ei Britannian?

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Euroopan tullirajoista

29.06.16 12:16

Tapio Onnela kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti:Norja jäi Eftan jäseneksi. EU loi vapaakauppa-alueensa, ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden ulkorajoille tullimuurin. Efta-Norja on kuitenkin taloudellisesti neuvotellut olevansa osana EU:n tullivapaata sisämarkkina-aluetta ja ehkäpä Englantikin tulee neuvottelemaan samankaltaisen tullisopimuksen EU:sta eronsa siirtymäaikana?
Veikko Palvo
jsn kirjoitti:Todennäköisesti näin tulee käymään. Britannia puristaa jotain lisäpoikkeuksia, jos jää unioniin. Ennenkuulumaton sen sijaan on Skotlannin mahdollinen veto-oikeuden käyttö jolla äänestystulos voidaan mitätöidä. Tai jos tullirajat halkovat kohta Brittein saaret kunnes vapaakauppa saadaan sovituksi.
Unionin tuskin voi suostua kovin anteliaaseen sopimukseen Britannian kanssa, sittenhän kaikki muutkin tulevat vaatimaan helpotuksia maksuista.
Norja maksaa unionille pääsystä sisämarkkinoille, mutta ei voi osallistua päätöksentekoon, näin voi käydä brittienkin. Unionin näkökulmasta erolla on oltava hintansa. Pidän Skotlannin lähtöä Britanniasta nyt erittäin todennäköisenä vaihtoehtona.
Marshall-avun ja OEEC:n loppuvaiheessa 1951 perustettua Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ECSC:tä pidetään EU:n alkuna, mutta Ranskalla, Länsi-Saksalla, Italialla ja Benelux-mailla, kuudella maalla, oli yhteismarkkinat ainoastaan hiilen ja teräksen osalta, "Euroopan yhdysvallat-idea" oli jotain muuta ja muualla.
Rooman sopimuksella 1958 syntyi Euroopan talousyhteisö ETY ja Englannin johdolla perustettiin EFTA ja brititkin äänestivät 5.6.1975 liittymisestään 9 maan Euroopan yhteismarkkina-alueeseen, 67 %:a briteistä äänesti sen puolesta. Ja Suomi saattoi FinnEfta-sopimuksella liittyä Eftaan ja 1973 päätettiin EEC-vapaakauppasopimuksesta.
Maastrichtin sopimus 1992 hyväksyttiin Ranskassa vain 51 %:n äänimäärällä. Irlanti äänesti M:n sopimuksen muutoksesta Nizzan sopimuksesta 2001 ensin ei ja 2002 kyllä ja 2008 Irlannissa äänestettiin "ei" Lissabonin M.:n sopimusmuutokselle ja runsas vuosi muyöhemmin "kyllä."
Ranskassa Valéry Giscard d´Estaing Euroopan perustuslakiehdotus 2005 ja Hollanti äänesti 1.6.2005 "ei" perustuslaille.
Euroopan vapaakauppa-alue ja yhteismarkkinat olivat muuttuneet pyrkimykseksi kohti "Euroopan liittovaltiota."

Ensimmäiset ylikansalliset vaalit EU:ssa taidettiin järjestää vuonna 2004, mutta olisikohan "syvempää integraatiota" tavoittelemassa lähinnä Saksa?
Ehkäpä Brexitkin ja kansanäänestyksen järjestäminen voidaan nähdä "einä" tuolle EU:n liittovaltiokehitykselle ja briteille riittäisi vapaakauppasopimus, joka olisi oletettavasti EU:nkin kaupallisissa intresseissä? EU:n päätöksentekoon osallistumista ei ehkä kaivata, kuten ei Norjassakaan.
Britannian EU-maksu on ollut 9 - 13 miljardia £ vuodessa ( tiedot vaihtelevat ). Norja maksoi 2009 - 2014 1,79 miljardia € EU:n markkinoista
EU:n ulkorajatullina. Efta-maa Sveitsi neuvottelee EU-tulleista nähtävästikin jatkuvasti?
Paljonko Englanti sitten joutuukaan maksamaan yhteismarkkinoille pääsystä, eihän se ilmaista ole ollut ennen Brexittiäkään?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Euroopan tullirajoista

30.06.16 01:13

"Jonkinlaisen Euroopan Yhdysvallat"-idean isäksi on sanottu Winston Churhilliä ja puhetta Zyrichissä 1946, https://www.nationalchurchillmuseum.org ... of-europe/ mutta mitä Winston oikeastaan tarkoitti puhuessaan henkisesti suuresta Saksasta ja Ranskasta? Englantia Churchill tuskin ajatteli osaksi tuota Eurooppaa? Saksa oli tuohon aikaan miehitetty ja raunioina oleva maa ja Winstonin sodan aikana hyväksymää Morgenthau-suunnitelmaakaan Saksan muuttamisesta maatalousmaaksi ei vielä puheen aikaan oltu haudattu.
Churchillin "rautaesirippupuheesta" tuli kylläkin myöhemmin todellisuutta.
Marshall-suunnitelma ja -apu Euroopan, Englanninkin ja Ruotsin jälleenrakentamiseksi oli todellisuutta vasta myöhemmin.
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö oli sopimus ainoastaan Länsi-Saksan, Ranskan, Italian ja Benelux-maiden hiili- ja teräsmarkkina-alueesta ja vain siitä.

Maastrichtin yhdeksän maan sopimus 1992 sisämarkkinoiden paremmasta toteuttamisesta siihen liitettyine Euroopan yhteisasiakirjoineen vuodelta 1986 oli muutosta aiempaan, mutta mm. yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhä varsin arvoituksellista EU:ssa. EU:n turvallisuushan on EU- ja NATO-jäsenmaiden varassa? Euroopan yhteistä puolustusta ei ole syntymässä eikä olemassa ja Brexitin voinee katsoa olevan viimeinen niitti noille kuvitelmille Suomessakin? Ulkopolitiikassa Ukrainan kriisin Minsk-sopimuksetkin neuvotteli EU:n voimakaksikko Merkel ja Hollande Putinin ja Poroshenkon kanssa, ei "EU:n ulkoasiain korkea edustaja".

EU:n tuli toimia ainoastaan silloin kun tavoitteet voitaisiin paremmin toteuttaa EU:n tasolla kuin kansallisilla tasoilla ja EU:n toimielintenkin tuli tehdä päätöksensä mahdollisimman lähellä "EU:n kansalaisia." Päätösvallan kuuluminen joko EU:n tai kunkin jäsenmaan omaan päätösvaltaan näyttäisi yhä olevan jatkuvana kiistanaiheena? Esim. Euroopan siirtolaiskriisissä.

Maastrichtin sopimus hyväksyttiin Ranskankin kansanäänestyksessä 20.9.1992 hyvin niukasti, 51 %:a hyväksyi sopimuksen, jota on sen jälkeen muutettukin 1997 Amsterdamissa, 2001 Nizzassa ja 2007 Lissabonissa.
Kenelle EU:n komissio on poliittisessa vastuussa ja oliko Merkozy-voimakaksikko vastuussa lähinnä vain Saksan ja Ranskan kansalaisille ja oliko liittokansleri Merkel siirtolaispäätöksestään ja -julistuksestaan 2015 poliittisessa vastuussa lähinnä ainoastaan sisäpoliittisesti Saksassa?
Englanti, Tanska ja monet itäiset EU-maat eivät Saksan siirtolaispäätöstä ilmeisestikään hyväksyneet?
Ja
yhteismarkkina-alueen kehittämisestä on siirrytty keskustelemaan siitä, http://www.ulkopolitiikka.fi/article/75 ... an_mallia/ olisiko USA:n liittovaltiomalli vaiko Ranskan malli ( vuoden 2005 Valéry Giscard d´Estaing? ) parempi.
Transatlantic Trade and Investment Partnership ( TTIP ) USA - EU -vapaakauppasopimushanke ei näyttäisi edenneen? Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta ja USA on Suomen tavaranviennin kolmanneksi suurin kohdemaa ja kauppatase on Suomelle ylijäämäinen, joten TTIP-sopimus olisi Suomelle ilmeisesti tarpeellinen, mutta ehkäpä se ei oikein sovi Ranska-Saksan "Euroopan Yhdysvallat-tavoitteeseen"?

Veikko Palvo

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Euroopan tullirajoista

30.06.16 08:34

Tapio Onnela kirjoitti:
Lemmi kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:Unionin näkökulmasta erolla on oltava hintansa.
Miksi? Yritän kysyä ystävällisesti ja kannustaen miettimään syytä sille miksi EU:sta eroamisen pitäisi maksaa eroajalle. Luulen, että yksi näkökulma eron hinnalle on EU:n kosto eroajalle. Muitakin kai on.
Miksi Norjan pitäisi maksaa sisämarkkinoille pääsystä mutta ei Britannian?
Luulin sinun tietävän syyn omalle vaatimuksellesi, mutta olin väärässä.

Mielestäni hyvä kysymys on myös miksi Norjan on maksettava Brysselin hallinnolle siitä, että sen yritykset ja kansalaiset voivat käydä kauppaa mm ruotsalaisten yritysten ja kansalaisten kanssa.

Aikooko USA maksaa EU:lle TTIP-sopimuksesta? En tiedä tietenkään, koska neuvottelut ovat kai salaisia, mutta ennustan, ettei aio maksaa. Tuskin Ukraina maksaa EU:lle sopimuksesta, jonka se solmi vallankumouksen jälkeen.

Luulen, ettemme me eu-kansalaiset tiedä miksi ja mitä tarkoitusta EU-hallinto ajaa perimällä maksuja joiltakin ja jättämällä toisilta perimättä. Voin olla väärässäkin ja EU:n hallinto perii kaikilta EU:n kanssa sopimuksia tekeviltä mailta maksuja kauppasopimuksen solmimisesta.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Euroopan tullirajoista

30.06.16 09:15

Veikko I Palvo kirjoitti:Englanti erosi 1973 Eftasta ja liittyi Euroopan TalousYhteisöön, Norja jäi Eftan http://www.efta.int jäseneksi.
EU loi vapaakauppa-alueensa, ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden ulkorajoille tullimuurin. Efta-Norja on kuitenkin taloudellisesti neuvotellut olevansa osana EU:n tullivapaata sisämarkkina-aluetta ja ehkäpä Englantikin tulee neuvottelemaan samankaltaisen tullisopimuksen EU:sta eronsa siirtymäaikana?
Lemmi kirjoitti:Luulen, ettemme me eu-kansalaiset tiedä miksi ja mitä tarkoitusta EU-hallinto ajaa perimällä maksuja joiltakin ja jättämällä toisilta perimättä. Voin olla väärässäkin ja EU:n hallinto perii kaikilta EU:n kanssa sopimuksia tekeviltä mailta maksuja kauppasopimuksen solmimisesta.
Kyllä varmasti vapaakauppa tulee jatkumaan. Se edellyttää jatkossa Britannian tuotteilta alkuperän todistamista ja tulliselvitystä, kuten Norjankin kanssa tehdään. Eri asia on, miten kokonaisuuden yksityiskohdat saadaan sovittua ja millä aikataululla. Asiaan liittyy huomattavia taloudellisia intressejä ja yrityksille tulee paljon haittaa tullirajan kummallakin puolella.

EU:n jäsenmaksuja on käytetty EU-toimielinten ja yhteisen tukipolitiikan kustannuksiin. Osa niistä katetaan myös tullimaksuilla. Varmasti joudutaan jotakin laskelmia tekemään, asia lienee keskeneräinen. Ero Britannian ja Norjan välillä on huomattava, koska Norja ei ole koskaan ollut EU:n jäsen eikä saanut EU:lta rahoitusta mm. maatalous- tai aluetukina ym. Tullikontrolli on välttämätön jotta Britanniaa ei aleta käyttää EU-alueelle tulevien kolmansien maiden tuotteiden porttina varsinkin jos se alkaa neuvotella uusiksi kauppasopimuksia niiden kanssa. WTO:sta Britannia tuskin eroaa eli mahdollisuudet irtiottoihin ovat toki rajalliset.

Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Euroopan tullirajoista

30.06.16 10:47

Lemmi kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:
Lemmi kirjoitti: Miksi? Yritän kysyä ystävällisesti ja kannustaen miettimään syytä sille miksi EU:sta eroamisen pitäisi maksaa eroajalle. Luulen, että yksi näkökulma eron hinnalle on EU:n kosto eroajalle. Muitakin kai on.
Miksi Norjan pitäisi maksaa sisämarkkinoille pääsystä mutta ei Britannian?
Luulin sinun tietävän syyn omalle vaatimuksellesi, mutta olin väärässä.
Minusta Britannian ei tulisi saada eritysikohtelua suhteessa Norjaan, tulisiko sinun (teidän?) mielestänne?

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Euroopan tullirajoista

30.06.16 17:28

jsn kirjoitti:
Kyllä varmasti vapaakauppa tulee jatkumaan. Se edellyttää jatkossa Britannian tuotteilta alkuperän todistamista ja tulliselvitystä, kuten Norjankin kanssa tehdään. Eri asia on, miten kokonaisuuden yksityiskohdat saadaan sovittua ja millä aikataululla. Asiaan liittyy huomattavia taloudellisia intressejä ja yrityksille tulee paljon haittaa tullirajan kummallakin puolella.
Ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier vakuuttaa 27 EU-maan unionin pysyvyyttä ja vakautta neuvoteltuaan Ranskan ja Italian edustajien kanssa
( Independent ) ja sanoo ettei Brexitiä tule kostaa Englannille, sekä sanoo suurimman osan saksalaisista kannattavan EU-jäsenyyttä.

Kosto ja Unionin pysyvyys tuodaan kuitenkin Saksan ulkoministerin lausunnossa esille ja oletettavasti painetta tehdä EU:sta eroavasta Britanniasta varoittava esimerkki muille EU:n jäsenmaille esiintyy. Mutta painostustoimet olisivat toisaalta kaksiteräinen miekka?
Unionin uudistamis-/ muutostoimia brexitin pohjalta ei näytetä katsottavan tarpeellisiksi, jatketaan ilmeisestikin entisellä linjalla ja arvellaan kenties kansanäänestysten olevan "kruunan ja klaavan" heittämistä. Paljolti arpapeliä, kuten oli vaikkapa kansanäänestys Maastrichtin sopimuksen hyväksymisestä 1992 Ranskassa. Pienen jäsenmaan kohdalla äänestyksiä on uusittukin kun on ensin neuvotteltu pienehköistä muutoksista.

Samassa lehdessä Merkelin puolueen edustaja Manfred Weber sanoo: "Haluamme neuvotella uuden suhteen, ei ikävää avioeroa."
Saa sitten nähdä toteutuvatko tuollaiset vakuuttelut. Britannian ero aiheuttaa mm. eu-jäsenmaksujen korotuksen. €uron ulkopuolella taitaa enää olla Ruotsi ja Puola ja ehkäpä £:n suuren puolustajan kadottua paine €:n saamiseksi näidenkin jäsenmaiden valuutaksi kasvaa?
Ja kun aivan oikein todetaan ettei Britannian tule saada erityiskohtelua Norjaan verrattuna, niin voitaisiinhan verrata myöskin Turkki-EU -taloussuhteita esimerkkinä? Ja millainenkohan vaikutus brexitillä on EU:n ja USA:n taloussuhdeneuvotteluihin, TTIP:hen?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”