jsn kirjoitti:
Kiinnostavin ja kenties mullistavin väite on siinä, että Saksa olisi pyrkinyt käyttämään Suomen ja Neuvostoliiton välistä sodanuhkaa syksyllä 1939 saadakseen Suomen ottamaan kanadalais-brittiläisen Inco/Mondin kaivokset valtiolle, jolloin Saksa olisi voinut saada varmistettua nikkelimalmin toimitukset itselleen. Tästä syystä Saksa oli jopa ollut halukas luovuttamaan Suomen Neuvostoliiton etupiiriin jotta olisi kyennyt sen avulla eliminoimaan länsimaiden vaikutusvallan maassa. Kirjoittajan mukaan Saksan ja Neuvostoliiton väliset kauppaneuvottelut nikkelitoimituksista olisivat koskeneet nimenomaan Petsamon nikkeliä.
"Vähemmän tunnettu tosiasia on, että Saksa tavoitteli Ni-konsessiota syksystä 1939 aina vuoden 1942 loppuun," kirj. Esko Vuorisjärvi, s. 14.
"Tuotanto kaivoksella alkoi 12.1940. Mutta Petsamon nikkelikaivoksen koko kapasiteetti oli käytössä vasta heinäkuussa 1943 ja "1943 Petsamon nikkelin osuus Saksan kokonaiskulutuksesta oli 73%:a ja vuonna 1944, lokakuun loppuun asti, oli sen osuus kohonnut 87 %:iin."
Louhitun malmin kokonaismäärä 12.1940 - 9.1944 oli 461 763 tonnia ja siitä sulatettiin mateksi Petsamossa 289 520 tonnia.
Jäniskosken vesivoimalaitos valmistui ja sulatto 1. käynnistyi 1.1943 ja toinen sulatto 7.1943. Sulatoista mattea, yhdessä kuljetuslaivassa sai olla korkeintaan 200 t upotusmenetysten johdosta.
Suomi ei olisi kyennyt rakentamaan Petsamon nikkelikaivosta valmiiksi, sulattoja, vesivoimalaitosta jne. ilman Saksasta saatuja koneita ja laitteita.
Ja Suomen valtio otti Petsamon kaivoksen itselleen:
"Pian jatkosodan sytyttyä päätti valtioneuvosto konsessiosopimuksen ( Inco/Mondin kanssa tehdyn ) 12. pykälän ja talouselämän säännöstelystä poikkeuksellisissa olosuhteissa 6.5.1941 annetun lain 1. pykälän nojalla ottaa yhtiön valtion käyttöön ja toimimaan valtioneuvoston asettaman hoitokunnan ohjeiden mukaisesti.
Hoitokunnan puheenjohtajaksi määrättiin kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Tanner ja jäseniksi Henrik Ramsay ja J.O.Söderhjelm.
Englantilaiskoneiden ilmahyökkäys 30.7.1941 Petsamoon sai aikaan lopullisen päätöksen. Hyökkäys kohdistui Liinahamarin ja Kirkkoniemen satamiin, eikä aiheuttanut vaurioita, mutta psykologinen vaikutus tukialuskoneiden ilmahyökkäyksellä oli.
Esim. Witting oli heti sitä mieltä, että yhtiön haltuunotto ( Inco/Mondilta ) on pommitusten jälkeen selvä.
Sitä se ei kuitenkaan ollut, vaan Söderhjelmin päiväkirjan mukaan asiaa tutkittiin juristien ja oikeuskanslerin toimesta vielä monelta puolelta.
Hoitokunnan ensimmäinen kokous oli 13.8.1941."
Saksa sai Petsamon nikkelikaivoksen toimitukset "varmistettua" jo 12.1940, jolloin ensimmäinen malminkuljetuslaiva lähti Saksaa kohti.
Petsamon Ni-konsessio pysyi Suomella ja jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto maksoi Petsamon nikkelikaivoksesta Inco-Mondille dollareina ja sterling-puntina ylihintaisen korvaussumman. Summa otettiin ehkä välillisesti sotakorvausten ohella Suomelta ja Suomi rakensi vesivoimalaitoksen ja säännöstelypadonkin saksalaisten lähtiessään räjäyttämien tilalle. ( Tuloman vesivoimalaitos on "alempana", eikä se sisältyne Petsamon nikkelin sähköntarpeeseen? )
Veikko Palvo