Hän aloittaa nostamalla esille Ohto Mannisen HAiK:ssa 2/1993 esittämän teesin, jonka mukaan Suomi olisi tullut osaksi Neuvostoliittoa mikäli punaiset olisivat voittaneet sodan. Hakkaraisen mukaan tästä ei kuitenkaan ole riittävän hyvää tietoa tämän vaihtoehdon toteutumisesta ja hän pitää tätä näkemystä spekulatiivisena:
Hakkarainen lähtee liikkeelle Ohto Mannisen artikkelissaan esittämästä ajatuksesta:”Meillä ei ole mitään todisteita tästä hypoteettisesta mahdollisuudesta, koska se ei toteutunut eikä sitä voida luotettavasti päätellä mistään evidenssistä. Todistusaineisto bolsevikkien aikomuksista ei riitä. Montaa asiaa voi johtajakin aikoa ilman aikomuksen toteutumista varsinkin niin sekavissa ja epävarmoissa oloissa kuin koillisessa Euroopassa tuohon aikaan. Löyhät aihetodisteet johtavat villeihin spekulaatioihin.
Mutta mikä vielä tärkeämpää, meiltä puuttuu riittävän luotettava tapa saada selville, että jos punaiset olisivat voittaneet, Suomi olisi päätynyt osaksi Neuvostoliittoa. Riittävän luotettava tapa on sellainen, jonka avulla muodostetut uskomukset ovat yleisesti enemmän tosia kuin epätosia. Tämä ”reliabilistisen” käsityksen tiedollisesta oikeutuksesta, joka on hyvä filosofinen käsitys, puhuu vahvasti Jutikkalan ja Vareksen väitteitä vastaan.
Uskomus, että punaisten voitto olisi johtanut Suomen liittämiseen Neuvostoliittoon, on siis pelkkä mielipide, jota vakavasti otettavaa historian tulkinta ei voi olla. Kyse on puhtaasta spekulaatiosta.
Mikäli se on osana vapaussotatulkintaa sen toisena ydinväitteenä, niin kyseessä on pelkkä mielipide, joka sisältää vapauttamisen käsitteen väärän käytön.”
Hakkarainen käsittelee laajasti ensin Ohto Mannisen esittämää ajatusta siitä, että vapaussodalla vältettiin Suomen joutumiseksi osaksi Neuvostoliittoa. Tätä ajatusta ovat sitten sen jälkeen esittäneet monet muutkin, joista Hakkarainen nostaa esille Eino Jutikkalan, Seikko Eskolan, Vesa Vareksen ja Jari Ehrnroothin.Nykyisen akateemisen vapaussotatulkinnan perusargumentin esitti arvostettu historian professori emeritus Ohto Manninen Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 2/1993. Manninen aloittaa argumenttinsa määrittelemällä vapaussodan:
”Vapaussota on sotaa sorron poistamiseksi, vapauden saavuttamiseksi. Valtiotasolla se tarkoittaa maan itsenäistymiseen liittyvää sotaa. […] Kun puhutaan Suomen vapaussodasta on termin perustana se, että sotaa käytiin maan vapauttamiseksi vieraasta vallasta ja vieraasta sorrosta.”
Määritelmänsä mukaisesti Manninen haluaa oikeuttaa vapaussota-termin käytön seuraavasti:
”Termin vapautussota oikeutukseksi on siis todistettava, että (1) Suomi oli sodassa Neuvosto-Venäjää vastaan ja (2) että tällä sodalla maa vapautettiin vieraasta vallasta.”
Tästä Hakkarainen toteaa, että Neuvostoliitto syntyi vasta vuonna 1922, 4 vuotta Suomen sisällisodan jälkeen.Manninen: ”Voidaan sen suuremmitta jossittelun vaaroitta sanoa, että mikäli neuvostovalta olisi vuonna 1918 ollut voimissaan ja levittäytynyt Keski-Eurooppaan, Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon, ja jos Saksa olisi ollut voimissaan ja kansanvaltuuskunta Suomessa silti pärjännyt, kansanvaltuuskunta olisi joutunut imaistuksi tulevaan Neuvostoliittoon.”
Mannisen väite vaihtoehtoisesta historian kulusta on yksi nykyisen vapaussotatulkinnan ytimistä. Kutsun sitä ”toiseksi vapaussotatulkinnan ydinväitteeksi”:
jos punaiset olisivat voittaneet Suomen sisällissodan, Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa.
Suomen sisällissota oli vapaussota, koska siinä valkoiset vapauttivat Suomen Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton jäsenyydestä. Ja kukapa sitä olisi halunnut olla osa Stalinin Neuvostoliittoa?
Voidaan sen suuremmitta jossittelun vaaroitta sanoa, että mikäli neuvostovalta olisi vuonna 1918 ollut voimissaan ja levittäytynyt Keski-Eurooppaan, Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon, ja jos Saksa olisi ollut voimissaan ja kansanvaltuuskunta Suomessa silti pärjännyt, kansanvaltuuskunta olisi joutunut imaistuksi tulevaan Neuvostoliittoon.”
***Mannisen väite vaihtoehtoisesta historian kulusta on yksi nykyisen vapaussotatulkinnan ytimistä. Kutsun sitä ”toiseksi vapaussotatulkinnan ydinväitteeksi”:
jos punaiset olisivat voittaneet Suomen sisällissodan, Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa.
Suomen sisällissota oli vapaussota, koska siinä valkoiset vapauttivat Suomen Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton jäsenyydestä. Ja kukapa sitä olisi halunnut olla osa Stalinin Neuvostoliittoa?
Hakkarainen pohtii tiedämmekö, että jos punaiset olisivat voittaneet olisimme tulleet osaksi Neuvostoliittoa:
Olisi siis ollut aivan mahdollista, (kuten Pertti Haapala huomautti Alusta! -lehden keskustelutilaisuudessa Tampereen yliopistolla) että mikäli Saksa olisi voittanut maailmansodan olisimme voineet olla osa kansallissosialistista Saksaa.Palataan sisällissotaan ja punaisten voittoon. Tiedämmekö, että jos punaiset olisivat voittaneet, niin Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa? Onko tämä ehtolauseeksi puettavissa oleva uskomuksemme sellainen, että se ei olisi helposti epätosi, mikäli oletamme sen totuuden?
Selvästikään ei. Historian kulun vuodesta 1918 vuoteen 1922, kun Neuvostoliitto syntyi, ei olisi tarvinnut olla kovinkaan erilainen verrattuna vaihtoehtoon punaisten voitosta ja Suomesta osa Neuvostoliittoa. Olisi riittänyt, että valkoiset olisivat tehneet vuonna 1919 onnistuneen vastavallankumouksen Suomessa länsivaltojen tuella. Tai Saksa olisi valloittanut Suomen punaisten voiton jälkeen Saksan ja bolsevikkien rauhansopimuksen hengessä. Suomi olisi päätynyt osaksi Saksaa. Saksahan myös oikeasti suoritti operaation Suomessa. Tai että Englanti ja Ranska olisivat voineet ”vapauttaa” Suomen punaisista.
Jani Hakkarainen: Kun Suomi sata vuotta sitten olemattomasta vapautettiin(IL blogi, 22.4.2018)
Hakkarainen on aiemmin kirjoittanut sisällisotateemasta blogissaan kesäkuussa 2017:
Jani Hakkarainen: Valtion otettava virallisesti kantaa valkoisen terroriin vuonna 1918 (IL blogi 4.6.2017)