Digihistoriahankkeet Suomessa

[tietokonemies]

Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton nettisivuilla julkaistu elokuussa 2023 kirjoitus jossa kerrottiin kuinka vanhojen digitoitujen Uusi Suomi -lehtien avaaminen yleisölle kaatui tekijänoikeusongelmiin: https://www.sanomalehtimiesliitto.fi/ajankohtaista/uuden-suomen-digitointi/

[tietokonemies]

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto skannailee nyt ammattikorkeakoulun vanhat opinnäytetyöt:
kirjavaa.samk.fi - "Skannaaminen kannattaa aina (24.8.2023)"

[tietokonemies]

Kansallisarkiston tiedote 28.9.2023:
"Kansallisarkiston aineistoille pysyvät tunnisteet – nimiavaruus on URN:NAN"
https://kansallisarkisto.fi/-/kansallisarkiston-aineistoille-pysyvat-tunnisteet-nimiavaruus-on-urn-nan

Pysyvät tunnisteet ovat tutkimukselle välttämättömiä
Pysyvät tunnisteet ovat muodostuneet modernille tieteelliselle tutkimukselle välttämättömiksi. Ne varmistavat digitaalisen aineiston löydettävyyden ja linkitettävyyden tulevaisuudessa. Täten ne myös turvaavat tutkimustulosten toistettavuuden ja luotettavuuden.
Pysyvät tunnisteet ovatkin esimerkiksi kestävän digitaalisen tutkimuksen FAIR-periaatteissa näkyvästi esillä, ja käytännössä niiden toteuttamisen pohjaedellytys.
Kansallisarkistojen aineistojen suhteen pysyvät tunnisteet tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden viitata luotettavasti jatkuvasti kasvavaan sähköiseen aineistomassaan sen eri muodoissa. Tunnisteita ylläpidetään omassa järjestelmässään, ja niiden pysyvyys ja toimivuus taataan.
Tunnisteiden käyttöönoton myötä Kansallisarkiston asiakkaat voivat luottaa siihen, että aineisto on jatkossakin löydettävissä ja käytettävissä huolimatta siitä, onko aineistoa tarjoava järjestelmä muuttunut.

Vielä kun saataisiin valtionhallinnon ja viranomaisten omille nettisivuille pysyvät tunnisteet. Esimerkiksi Kansallisarkiston omilla nettisivuilla oleville tiedotteille eikä julkaisuille ei ole pysyviä tunnisteita. Kansallisarkisto jopa tuhosi kaikki ennen vuotta 2022 julkaistut tiedotteet keväällä 2023 nettisivujen uudistuksen yhteydessä. Samassa yhteydessä myös rikkoutuivat kaikkiin nettisivuilla oleviin PDF-julkaisuihin johtavat linkit.

[tietokonemies]

Museoviraston Kulttuurista Perinnöksi -verkkojulkaisussa kirjoitus Vilho Uomalan kuvakokoelmasta joka sisältää 150 000 kuvaruutua. Kuvakokoelmasta aiotaan digitoida vain noin 900 kuvaa verkkoon: https://www.kulttuuristaperinnoksi.fi/2023/aarteita-ullakolta
Massiivisia ja mielenkiintoisia kuvakokoelmia on paljon, mutta digitoitavaksi valitaan usein suhteellisen mitätön määrä kuvia. Johtuu toki siitä että digitointityötä ei arvosteta kulttuurin edistämisenä toisin kuin vaikkapa suoraa historiantutkimusta tai jotain teatteria/oopperaa ja tästä syystä myös määrärahat digitointeihin ovat olemattomia. Vaikka massadigitointi edistäisti myös tutkimustyötä ja uuden kulttuurin luomista vanhan pohjalta.

[tietokonemies]

Vuonna 2022 ilmoitettiin että Kansallisarkisto aikoo digitoida Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin arkistoa.
Tänään 5.12.2023 oli Ilkka-Pohjalaisen verkkosivulla juttu "Siivu eteläpohjalaisen maanpuolustuksen historiaa digitoitiin avoimeen käyttöön – Mappien avaajia odotti ikävä yllätys"
Materiaalia toimitettiin digitoitavaksi noin 21 hyllymetriä ja tuosta vain kolmasosa (8 hyllymetriä) pystyttiin digitoimaan sillä loput olivat homeessa huonon säilytyksen takia. Kansallisarkisto arvioi että materiaalin konservointi ja digitointi maksaisi noin 66 000 - 70 000 euroa.

[tietokonemies]

Kansallisarkiston tiedote 18.12.2023:
"Kansallisarkistossa nyt yli 200 miljoonaa digitaalista kuvaa"
https://kansallisarkisto.fi/-/kansallisarkistossa-nyt-yli-200-miljoonaa-digitaalista-kuvaa

[tietokonemies]

Suomen Valokuvataiteen museolla meneillään projekti kerätä varhaisia digikuvia talteen eli ennen vuotta 2005 otettuja digikuvia.
Kerääminen aloitettu 9.10.2023: https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/ ... a-museolle

Projektista uutisoinut muun muassa Tivi:
"Otitko digikuvia ennen vuotta 2005? Ota osaa varhaisia digikuvia pelastavaan hankkeeseen" (3.1.2024)

[tietokonemies]

Karjalan Heili -lehden verkkosivuilla julkaistu uutinen 16.1.2024:
"Kansallisarkisto: Digitointi ei korvaa tutkijan omaa tuntumaa paperiin"

Digitalisaatio ei Katajalan mukaan korvaa sitä, että aineistoon tutustuu paikan päällä.

[tietokonemies]

Ammattiopisto Samiedu tiedotti 30.1.2024 tänä keväänä alkavasta uudesta digitoinnin toteuttajan koulutuksesta:
https://samiedu.fi/uusi-digitoinnin-toteuttajan-koulutus-ennakoi-digitaalisen-arkistoinnin-tarvetta/
https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/samiedun-uusi-digitoinnin-toteuttajan-koulutus-ennakoi-digitaalisen-arkistoinnin-tarvetta.html

[tietokonemies]

Kansalliskirjasto tiedotti helmikuussa 2024 digitoineensa kaikki Suomessa julkaistut vanhat ruotsinkieliset sanomalehdet vuoden 2023 loppuun mennessä:

• https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kaikki-suomessa-julkaistut-ruotsinkieliset-sanomalehdet-nyt-digitoitu-hufvudstadsbladet

• https://www.sttinfo.fi/tiedote/70103182/kaikki-suomessa-julkaistut-ruotsinkieliset-sanomalehdet-on-nyt-digitoitu-hufvudstadsbladet-kaikista-lehdista-kaytetyin?publisherId=3747

Projekti sai alkunsa jo vuonna 2020 kun Kansalliskirjasto tiedotti joulukuussa 2020 aloittavansa suomenruotsalaisten säätiöiden sponsoroimana kaikkien vanhojen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kaikki-suomessa-julkaistut-ruotsinkieliset-sanomalehdet-digitoidaan-vuoteen-2024-mennessa
1,85 miljoonalla eurolla digitoitiin noin 3,9 miljoonaa sivua.

Tällä hetkellä suomenkielisten lehtien digitoinnissa mennään suurin piirtein vasta 1940-luvun lehdissä. Muutamien lehtien kohdalla on digitoitu jo 1950-luvun alun lehtiä. Kangasalan Sanomat ja Kunnallis-Sanomat näyttäisi olevan digitoitu jo vuoteen 1955 asti, mutta esimerkiksi Keskisuomalainen ja Ilkka vain vuoteen 1945 asti.

[tietokonemies]

Salon Seudun Sanomat uutisoi verkkosivuillaan 21.3.2024 harrastusprojektista jossa digitoitiin erään lentopalloaktiivin keräämät lehtileikekirjat Salon lentopalloilusta:
https://www.sss.fi/2024/03/korsimon-leikekirjat-avautuvat-koko-kansalle-iso-siivu-salolaista-lentishistoriaa-on-nyt-digitoitu/
Hyvää ja arvokasta työtä ovat tehneet salolaisen paikallishistorian esiin tuomiseksi!

Kyllä tässä digitoinnissa on hieman turhan päällekkäisen työn makua kuten kaikissa muissakin vastaavanlaisissa lehtileikekokoelmien digitoinneissa. Paljon fiksumpaa olisi saada kaikki Suomen vanhat sanomalehdet digimuotoon kuin että digitoidaan yksittäisiä lehtileikkeitä. Tuostakin kokoelmasta varmasti puuttuu paljon aiheeseen liittyviä lehtijuttuja. Ongelmallista lehtileikekokoelmissa on myös puutteelliset metatiedot. Lehtileikkeiden yhteyteen ei ole useinkaan merkitty mistä lehdestä juttu on leikattu tai päivämäärää. Mikäli metatiedot puuttuvat on lehtileikkeeseen viittaaminen lähteenä vaikeaa tai mahdotonta.

Puruvesi-lehti uutisoinut kahteen kertaan projektista digitoida Punkaharjuun liittyviä lehtileikekokoelmia:
https://www.puruvesi.net/paikalliset/4083916 (23.12.2016)
https://www.puruvesi.net/paikalliset/6606559 (6.3.2024)

Ihanteellinen tilannehan olisi jos kaikki vanhat suomalaiset sanomalehdet olisivat digimuodossa. Näistä voisi sitten kerätä laajoja lehtileikekokoelmia digitaalisessa muodossa haluamistaan aiheista.

[tietokonemies]

Mikkelin yliopistokeskuksen verkkosivuilla julkaistu 25.3.2024 kirjoitus Kansalliskirjaston digitointityöstä:
https://muc.fi/painettu-sana-muuttuu-hyvaa-vauhtia-biteiksi-pursialassa/

karkean arvion mukaan kansalliskokoelmasta on digitoitu 3 – 5 prosenttia.

[tietokonemies]

Alfred Kordelinin säätiö myöntänyt 100 000 euron apurahan Valamon luostarin kokoelmien digitointiin. Hankkeen nimi on "Virtuaalinen Valamo – käsikirjoituskokoelma verkkotietokannaksi".

• Savon Sanomat: Valamon luostarille 100 000 euron lahjoitus aineiston digitointiin (9.4.2024)

• Aamun Koitto: Valamon luostarille 100 000 euron apuraha – arvokas käsikirjoituskokoelma verkkotietokannaksi (9.4.2024)

• Yle: Kordelinin säätiöltä 100 000 euroa Valamon luostarin käsikirjoituskokoelman digitalisointiin (10.4.2024)