Leningradin piiritys
Lähetetty: 19.02.19 15:45
Jarmo Mäkelä kirjoittaa HS:n kolumnissaan Suomen ulkoministerin Venäjän vierailusta, jossa käsiteltiin mm. Venäjän eroa Euroopan neuvostosta, Venäjältä tulleesta, Lapissa havaitusta gps-häirinnästä sekä Minskin sopimuksesta, jota Venäjä ei aio noudattaa. Mutta näiden ajankohtaisten aiheiden lisäksi kolumnissa käsiteltiin myös Leningradin piiritystä, jonka päättymistä juhlittiin Pietarissa tammikuussa.
Olisiko piiritys vaatinut yhtä paljon kuolonuhreja, jos Venäjä ei olisi Saksan kanssa solmitun Molotov-Ribbentropp sopimuksen seurauksena hyökännyt 1939 Suomeen?
Olisiko piiritys vaatinut yhtä paljon kuolonuhreja, jos Venäjä ei olisi Saksan kanssa solmitun Molotov-Ribbentropp sopimuksen seurauksena hyökännyt 1939 Suomeen?
Jarmo Mäkelä: Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita (HS, 18.2.2019)LENINGRADIN piirityksen päättymisen vuosipäivä synnytti Venäjällä valtavan määrän julkista keskustelua, jossa Suomella oli oma, yleensä kielteinen osansa. Aihetta käsitteli 2.2. myös hyvästä journalismistaan tunnetun radioasema Eho Moskvyn erikoistoimittaja Julia Latynina omassa nimikko-ohjelmassaan.
Hän pohti Leningradin saarron aikaisen ruokahuollon ongelmia ja muistutti, että kaupungin pohjoispuolella ei ollut saksalaisia vaan suomalaisia joukkoja. Ne olivat pysähtyneet maiden väliselle vanhalle rajalle, eivät osallistuneet kaupungin pommituksiin eivätkä hyökänneet sitä kohti.
Latynina muistutti, että sota Suomea vastaan alkoi Neuvostoliiton ollessa vielä Saksan liittolainen. Suomalaiset eivät siis kirjoittajan arvion mukaan alunperin suhtautuneet Neuvostoliittoon vihamielisesti, mutta joutuivat Hitlerin hyökättyä pakostakin liittoutumaan Saksan kanssa.
”Sitäkin voi pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos Stalin ei Saksan hyökättyä olisi antanut käskyä Suomen kaupunkien pommittamisesta. Todennäköisesti Suomi ei olisi liittynyt sotaan, jolloin siltä suunnalta ei olisi ollut piiritystäkään ja kaupungin ruokahuolto olisi voitu hoitaa ongelmitta”, Latynina pohdisteli.
Jarmo Mäkelä, HS, 18.2.2019)