I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Oliko sotasyyllisyysoikeudenkäynti "kotikutoinen"

12.04.19 21:52

Venäjän entisen Suomen suurlähettilään Juri Derjabinin ( nimim. Juri Komissarov yya-aikana ) mielestä Suomen oli pakko tuomita sotasyylliset vuonna 1946.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/10740 ... asyylliset TS 6.11.2005

"Juri Derjabin sanoo Suomen sitoutuneen välirauhansopimuksessa rankaisemaan sodasta vastuussa olevia henkilöitä."

Kliment Voroshilov´n 26.6.1944 ( 13.10.1943 ) Suomen ehdotonta antautumista koskevassa sopimusluonnoksessa https://karjalankuvalehti.fi/sso/asiaki ... a_1943.pdf ( fond (f)0135,op.28., papka 155, delo (d). 8.AVP RE Moskova
34. on nimetty s o t a s y y l l i s e t ja s o t a r i k o l l i s e t , mutta välirauhansopimuksen 13. artikla mainitsee ainoastaa sotarikolliset.

"SKDL-poliitikot ja Valvontakomissio loivat 1945 alussa tulkinnan, että sotarikollisia ovat myös nimetyt sota-ajan poliitikot.
Oikeusministeri Kekkonen oivalsi, että ratkaisuksi tarvitaan taannehtiva erikoislaki ja erityistuomioistuin. TS 25.9.2005

Vastahakoinen pääministeri Paasikivi myöntyi sen jälkeen, kun liittoutuneet sopivat 8.1945 Lontoossa sotarikollisuuden määritelmästä ja Nyrnbergin oikeudenkäynnistä. Eduskunta hyväksyi lain sotasyyllisyydestä äänin 129-12 ja Paasikivi vahvisti erikoislain 9.1945."
Noinkin on kirjoitettu,
mutta Potsdamissa sovittu Lontoon ulkoministerikonferenssissa 9.10.1945 on keskusteltu Japanin miehityksestä NL:n ja USAn välillä ja rauhansopimuksista Romanian, Bulgarian, Unkarin kanssa pääsemättä yhteisymmärrykseen. ( Nuo maathan olivat puna-armeijan miehittämiä, tulevaa "itä-blokkia )
https://api.parliament.uk/historic-hans ... ers-london
Moskovan joulukuun 1945 ulkoministerikokouksessa Moskovassa on päästy jonkinlaiseen sopimukseen rauhansopimuksista miehitettyjen itä-blokin maiden osalta ja myös Suomi ja rauhansopimus näytetään mainittavan joissakin yhteyksissä, mutta Suomen rauhansopimushan tehtiin vasta 1947 Pariisissa.
Suomen
ns. sotasyyllisillä ja näytösoikeudenkäynnillä ei näytä olleen mitään yhteistä noiden tulevan itä-blokin maiden rauhansopimusten kanssa ja
Suomessa oikeusministeri Urho Kekkosen Hertta Kuusiselle kirjoittama välikysymys, sen eduskuntakäsittely ja Kekkosen Paasikivelle luonnostelema vastaus välikysymykseen ja pääministeri Paasikiven hyväksyntä erikoislaille olivat syyskuussa 1945 - ennen Lontoon ulkoministerikokousta.

Sotasyyllisyyden arkistoasiakirjat, Sotasyyllisyyden tutkimusprojekti, Tampereen yliopisto 2006 s. 173.: "Zhdanov näytti nimenomaan sotasyylliskysymyksen suhteen toimineen vailla Moskovan ohjeita. Se on sitäkin merkille pantavampaa, koska Stalinin julkaistut vieraspäiväkirjat osoittavat Zhdanovin tapaamiskertojen huomattavan suurta lukumäärää Stalinin luona vuosina 1945 - 1946.
Tapaamisista ei seurannut Neuvostoliiton hallituksen virallisia vaatimuksia Suomen sotasyyllisten tuomitsemiseksi."



TS 6.11.2005 Juri Derjabin ( Komissarov ) sanoo " Zhdanovin korostaneen, että Valvontakomissio olisi voinut ottaa sotasyylliskysymyksen omiinkin käsiinsä."
huom. Valvontakomissio ja Zhdanov ja SKDL. Mutta eikö Zhdanovin komissio toteutuneena todellisuutenakin hoitanut sotasyylliskysymyksen yhdessä SKDL:n kanssa ja yhteyksillään hallitukseen ylimpänä toimijana?
"Kotikutoisuus" olisi siten ollut Helsingissä?


"Derjabin tyrmää Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen väitteet sotasyyllisyysoikeudenkäynnin " kotikutoisuudesta ".



"Sotasyyllistuomioiden mitätöinti merkitsisi Derjabinin ( Komissarov ) mielestä Suomen irrottautumista monista kansainvälisistä sopimuksista, mm. vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksesta."

Derjabin-Komissarov edustaa ainakin yya-ajan historiatulkintoja tuohon aikaan suomeksikin kirjoitettuna, mutta olisiko hän "historian tuomari" Suomessa yhä vai edustaisiko hän jo Putinin Venäjän historiapolitiikkaa?

Tampereen yliopiston sotasyyllisyyden tutkimusprojektilla vuonna 2006 on ollut käytössään Venäjällä 1990-luvun alussa mikrofilmattuja asiakirjojakin uusina lähdetietoina.

Veikko Palvo

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Oliko sotasyyllisyysoikeudenkäynti "kotikutoinen"

14.04.19 18:00

I Palvo kirjoitti:
12.04.19 21:52



TS 6.11.2005 Juri Derjabin ( Komissarov ) sanoo " Zhdanovin korostaneen, että Valvontakomissio olisi voinut ottaa sotasyylliskysymyksen omiinkin käsiinsä."
huom. Valvontakomissio ja Zhdanov ja SKDL. Mutta eikö Zhdanovin komissio toteutuneena todellisuutenakin hoitanut sotasyylliskysymyksen yhdessä SKDL:n kanssa ja yhteyksillään hallitukseen ylimpänä toimijana?
"Kotikutoisuus" olisi siten ollut Helsingissä?


"Derjabin tyrmää Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen väitteet sotasyyllisyysoikeudenkäynnin " kotikutoisuudesta ".

"Sotasyyllistuomioiden mitätöinti merkitsisi Derjabinin ( Komissarov ) mielestä Suomen irrottautumista monista kansainvälisistä sopimuksista, mm. vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksesta."


Veikko Palvo
J.K.Paasikivi asetti 5.2.1945 Hornborgin komitean tutkimaan sotasyyllisyyskysymystä. Komitea päätyi 17.7.1945 siihen, ettei syytteiden nostamiselle ole perusteita ja käsitteli selvityksessään Talvisotaakin.
http://karjalankuvalehti.fi/sso/asiakir ... g_1945.pdf
Hallitus ei päästänyt Hornborgin komiteamietintöä julkisuuteen.

Oikeusministeri Urho Kekkonen ( UKK933861 ) kirjoitti 24.7.1945: "Hornborgin komitean mietintö on täyttä soopaa, sen nojalla ei voi kerta kaikkiaan tehdä mitään. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sAllowed=y

Ukko on vielä sen kannalla ja vastustaa erikoislakia, mutta asia menee poliittiseen umpikujaan sitä tietä - ehdottomasti. Meillä on hallituksen parissa varsin yleisenä käsitys, että Pkivi ei - suurista avuistaan huolimatta - voi hoitaa asioita, hän on liian hidaskäänteinen ja jurnuttaa omia toilauksiaan sekä alituisella puhumisellaan ehkäisee nopeita ratkaisuja."

Oikeusministeriä näyttää huolestuttavan hallituksen kaatumismahdollisuus ja ehkäpä myös toive päästä pääministeriksi jos Paasikivestä tulisi presidentti
7.- 8. 1945 ja myöhemmin UKK:lla sanotaan olleen sama toive päästä hallituksenmuodostajaksi Mauno Pekkalan korvatessa presidentiksi siirtyneen Paasikiven.
"Kekkonen toimi ripeästi, 25.7.1945 otti ministerit Eino Pekkalan SKDL, Yrjö Leinon SKDL-SKP, Eero S. Wuoren mukaansa Kultarantaan tapaamaan Paasikiveä. Kekkosen viesti oli Zhdanovin haluama: jos Suomen hallitus ei hoida sotasyyllisyyskysymystä, Valvontakomissio ottaa asian haltuunsa.
Paasikiven päiväkirjan mukaan Kekkonen sanoi, että " Valvontakomission taholla puhutaan nyt ainoastaan sotasyyllisistä, jotka pidetään suurimpina sotarikollisina."
Näin synnytettiin mielikuvaa, että myös Iso-Britannia olisi ollut vaatimassa Suomessa poliittista oikeudenkäyntiä", mutta britit tyytyivät yleensä aina toteamaan - jonkin tapahtuneen jälkeen - olevansa samaa mieltä neuvostoliittolaisten kanssa.


UKK oli muotoillut, kirjoittanut sotasyyllisyydestä välikysymyksen Hertta Kuusiselle 27.6.1945 ja luonnosteli myös hallituksen vastauksenkin pääministeri Paasikivelle. ( Sotasyyllisyyden asiakirjat s.280-281 alkuperäinen Hertta Kuusisen ja alkuperäinen Urho Kekkosen vastaus s.286-292 välikysymykseen 27.6. ja
pääministeri Paasikivi esitti vastauksen eduskunnassa 4.7.1945 ( Juhani Suomi, UKK 1944-1950, sivu 155. ))

"Meillä hallituksen parissa.." yllä tarkoittaneen Kekkosta ja SKP:n ja SKDL:n ministereitä? Ja asettiko oikeusministeri välikysymyksellään Paasikiven tapahtuneen tosiasian eteen kertomatta välikysymyksestä pääministerille ennalta?
Sotasyyllisyyslain pääministeri ( ei presidentti ) hyväksyi syyskuussa 1945.

Paasikiven kirjoitetaan ryhtyneen erikoislain kannattajaksi kesällä 1945 inhorealistina, mutta päiväkirjansa mukaan J.K.P. on 9.12.1945 ryhtynyt pohtimaan
puolustuspuhettaan sotasyyllisoikeudessa:
"Jos oikeudenkäynnissä hyökkäävät myös minun päälleni, niin on mahdollista, että minun täytyy esiintyä ( pyytää tulla kuulluksi ).
Suunnitelmani sitä varten:
"Minun kantani on aina koko itsenäisyyden ajan ollut: hyvät suhteet ja ystävyys Neuvostoliittoon.

Saksa 1940 Olin natsivastainen -- Tämän kantani toin esille. Kts. raporttia ja kirjettä Rydille maaliskuussa 1941. *

Suomen suhde Neuvostoliittoon. "Kun erheellisellä ja väärällä politiikalla olimme v. 1939 joutuneet sotaan, joka päättyi, niinkuin se vain voi päättyä, onnettomasti,
oli meidän noudatettava Moskovan rauhaa 12.3.1940 ja asetettava elämämme sen pohjalle.
8. Punktit 2.1.41. Kremlin politiikan tarkoitus, p. 5 - vaikea sanoa. Mainitsin olevan kaksi mahdollisuutta: a/ tehdä loppu meistä
b/ Neuvostoliitto tyytyy Moskovan sopimukseen. Omasta puolestani asetuin tälle b/-kannalle ( En ole ollut enkä ole kommunisti ).
7./6 Neuvostoliiton ja Saksan ystävyys syyskesällä ja syksyllä 1940.
10a/ natsismia vastaan aina - puheet.
11. Minun linjani on aina ollut: Ei sotaan. Sodan ulkopuolella lujasti." Sotasyyllisyyden asiakirjat s.499. 503.


Lyhennysote. lähettiläs J.K.Paasikivi Moskovasta 1.3.1941 presidentti Risto Rytille: "Olen iloinen siitä, mitä sanot suhteistamme Saksaan. *

"Meidän tärkein poliittinen tehtävämme on koettaa päästä Saksan siipien suojaan.
Oli mitä mieltä tahansa Saksan nykyisestä järjestelmästä, on se tuhat kertaa parempi kuin kuulua Nliiton alle, mikä olisi meille kuolema.

Mitä Ruotsiin tulee....Sentähden Ruotsi tulee auttamaan meitä taloudellisesti minkä voi, mutta ei osallistu sotaan meidän rinnallamme. Tämä analyysini osoittautui oikeaksi 1939 - 40. Luulen, että Ruotsi on edelleen samalla kannalla."

Urho Kekkosta sotasyyllisyysasia vaivasi 27.11.1977 ( epäilys? ) puheessa Finlandia-talolla " yhä kuin kivensiru sukassa " ja hän väitti Zhdanovin uhanneen " kolmannella sodalla ", ellei sotasyyllisasiaa hoidettaisi ja UKK totesi puheensa lopuksi sotasyyllisenä tuomitun Rovasti Antti Kukkosen sanoin: Tapahtui vääryys tai ei mielestäni asiassa sittenkin meneteltiin viisaasti."

Mutta kehiteltiinkö sotasyyllisyysasia sittenkin "kotikutoisesti" hotelli Tornin ympärillä Helsingissä SKDLn, SKPn ja käännynnäisten voimin?
Presidentti Paasikivi armahti tuomitut heti kuin pystyi sen tekemään ja aikalaisetkaan eivät liene liiemmin syyttäneet pääministeriä, toisin kuin oikeusministeri Urho Kekkosta?

Veikko Palvo

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Oliko sotasyyllisyysoikeudenkäynti "kotikutoinen"

17.04.19 17:31

I Palvo kirjoitti:
14.04.19 18:00


"Kekkonen toimi ripeästi, 25.7.1945 otti ministerit Eino Pekkalan SKDL, Yrjö Leinon SKDL-SKP, Eero S. Wuoren mukaansa Kultarantaan tapaamaan Paasikiveä. Kekkosen viesti oli Zhdanovin haluama: jos Suomen hallitus ei hoida sotasyyllisyyskysymystä, Valvontakomissio ottaa asian haltuunsa.
Paasikiven päiväkirjan mukaan Kekkonen sanoi, että " Valvontakomission taholla puhutaan nyt ainoastaan sotasyyllisistä, jotka pidetään suurimpina sotarikollisina."



UKK oli muotoillut, kirjoittanut sotasyyllisyydestä välikysymyksen Hertta Kuusiselle 27.6.1945 ja luonnosteli myös hallituksen vastauksenkin pääministeri Paasikivelle. ( Sotasyyllisyyden asiakirjat s.280-281 alkuperäinen Hertta Kuusisen ja alkuperäinen Urho Kekkosen vastaus s.286-292 välikysymykseen 27.6. ja
pääministeri Paasikivi esitti vastauksen eduskunnassa 4.7.1945 ( Juhani Suomi, UKK 1944-1950, sivu 155. ))


s. 111.: "Kekkonen pyysi Zhdanovilta audienssia, joka järjestyi 24.7.1945." Oliko Zhdanov SKDL- ja SKP-yhteyksiensä ansiosta tietoinen oikeusministeri UKK:n Hertta Kuusisen omissa nimissään eduskunnassa esittämäksi ( 27.6.-45 ) kirjoittamasta välikysymyksestä? Ja oliko pääministeri tietoinen ministerinsä kommunistien esittämäksi kirjoittamasta välikysymyksestä?

Urho Kekkosen 24.7.-45 keskustelusta Zhdanovin kanssa laatimassaan muistiossa sanoo Zhdanovin pyytäneen käymään.

Zhdanov kirjoitti muistion Moskovaan: ( Venäjän yhteiskunnallisen ja poliittisen historian arkisto RGASPI fond (f) 77. A. Zhdanov ja mm.
Venäjän ulkoministeriön arkisto AVPR, mikrofilmattu 1990-luvun alussa )
Zhdanovin muistio jakaantuu kahteen osaan:
1./ Kekkosen selostukseen ja 2./ Sotasyylliskysymyksestä UKK:n esityksen pohjalta tehtyihin johtopäätöksiin.
( Samasta keskustelusta 24.7.1945 laadittu Valvontakomission asiakirja esittelee oikeusministeri Kekkosen taannehtivan erikoislain esittäjänä ja hallituksen toimien arvostelijana. )

Zhdanovin muistiossa UKK esitteli Zhdanoville valmiin toimintasuunnitelman ja omassa muistiossaan Kekkonen vain erittelee mielipide-eroja hallituksessa ja linjauksia sotasyyllisyysasiassa ja 13. artiklan tulkintoja.
UKK:n omassa muistiossa hän oli uhannut siirtää "Suomen sotasyyllisyyden" käsittelyn kansainväliselle oikeusistuimelle ja tätä ei löydy Zhdanovin muistiosta.
"Mikään käytettävissä oleva lähde ei kerro, että Zhdanov olisi saanut Moskovasta käskyn aloittaa Suomen hallituksen kanssa keskustelu sotasyyllisyydestä."

Zhdanovin ja Kekkosen muistiot 24.7.1945 keskustelusta eroavat toisistaan. Olikohan Zhdanovilla tarve kirjoittaa `omalla tavallaan´ Moskovaan ja
oikeusministeri kirjoitti kai lähinnä omalle hallitukselleen, mutta SKDL-SKP:lle ja/vai pääministerille?

Jukka Tarkka, Hirmuinen asia, wsoy 2009 Välikysymys s. 104-113 ja sivulla 104-105: " SDP:n kansanedustaja Yrjö Kilpeläinen ja pääministeri Paasikiven välille syntyi myöhemmin ( milloin? ) kiista hallituksen osuudesta välikysymyksen syntyyn. Kilpeläisen mukaan hallitus oli huolellisesti valmistellut itselleen välikysymyksen." Olisiko välikysymyksen ja vastauksen siihen kirjoittanut joskus myöhemmin ollut eduskuntapiireissä julkinen salaisuus vaiko vain tannerilaisella SDP:llä ?

Myöhemminkin lienee ollut jossain määrin epäselvyyksiä vuoden 1958 yöpakkasaikana ja vuonna 1961 noottikriisissä. ( pres.vaalit 3.1962 )
Zavidovo-muistiokin laadittiin UKK:n kahdenkeskisistä keskusteluista Brezhnevin kanssa neuvostolaisen tulkin tulkatessa ja eroavaisitkohan laaditut muistiot 1972 toisistaan? Zavidovo-muistio ainakin vuodettiin julkisuuteen ja Kalevi Sorsa sanoi vuotajan olleen Kekkonen itse ja SDP: äärivasemmisto ja skdl ainakin halusivat estää EEC-vapaakauppasopimuksen. Kekkosella lienee ollut mielessään myös poikkeuslaki presidenttiyden jatkamisesta?

Vuonna 1945 Kekkosella on kenties ollut päämääränä päästä hallituksen muodostajaksi, pääministeriksi?
SKP:n ministeri Leinon kirjoitetaan jo aiemmin esittäneen Kekkosen sopivuutta pääministeriksi eli Paasikiven "syrjäyttämistä" presidentiksi Mannerheimin tilalle?

Veikko Palvo

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Oliko sotasyyllisyysoikeudenkäynti "kotikutoinen"

17.04.19 18:21

Paasikiven hallitus asetti päivä erityislain hyväksymisen jälkeen 13.9.1945 oikeusministeri Kekkosen ehdotuksen mukaisesti oikeusneuvos Onni Petäyksen johtaman sotasyyllisyystutkijakunnan. O. Petäys oli jo aiemmin laatinut oikeusministerille 11 erillistä taustamuistiota oikeudellisista kysymyksistä.

Oikeusneuvos Onni Petäys kuulusteli presidentti Mannerheimiä oikeusministerin "terästämillä" kysymyksillä 6 tunnin ajan 18.10.1945.
O.Petäys nimesi Rytin sotasyyllinen 1.:ksi ja Mannerheimin sotasyyllinen 1a:ksi.
Kekkosella lienee ollut tiedossaan Zhdanovin kielteinen kanta Mannerheimin sotasyyllisyydestä, jonka Stalin puhelinsanomalla 26.1.1946 vielä vahvisti,
Mannerheimiä ei saa syyttää. Oliko Onni Petäys kuulustellut presidentti Mannerheimiä 6 tuntia sotasyyllisyydestä epäiltynä Kekkosen tavoitteiden edistämiseksi tietämättä tuota syytä, jonka vain Kekkonen itse tiesi? Heinrichs´kin valmisteli Mannerheimin puolustusta Petäyksen kysymyksiä vastaan.

Sotasyyllisyysoikeuden tuomiot 21.2.1946.

Kekkosella on ehkä " 1a:n " sotasyyllisyydellä ollut mielessään tämän pakottaminen eroamaan ja Paasikiven saaminen presidentiksi ja ennen kaikkea Urhon itsensä pääsy pääministeriksi?
Oikeusministerin on kirjoitettu yrittäneen jopa suojella Mannerheimiä, mutta presidentti puolestaan piti Kekkosta periaatteettomana "äskettäinkääntyneenä",
Petäyksen luokittelut oikeusministerin tieten ja avulla eivät kylläkään oikein tue tuota UKK:n "suojeluhalua", jollaista ei esiintynyt muidenkaan kohdalla.

Juhani Suomi, UKK 1944 - 1950 kirj. sivu 223.: "Kekkonen katsoi, että Mannerheim ei voi jäädä presidentiksi sen jälkeen kun sotasyyllisyyssyytteet tulevat julkisuuteen.
Oikeusneuvos Petäys oli sanonut, että hänen mielestään sotasyyllinen nro 1. on Ryti ja Nro 1a on Mannerheim."


Mannerheim pyysi sotasyyllistuomioiden 21.2. jälkeen eroa 4.3.1946 presidentin virasta ja Paasikivestä tuli presidentti ja Urho Kekkonen yritti muodostaa hallitustaan.

Onni Petäys on 17.3.1946 lukenut aamulehdistä Kekkosen luopuneen hallituksensa muodostamisesta ja on havainnut, ettei arvattavastikin toivottu
korkeimman oikeuden presidenttiys toteudu https://seura.fi/ilmiot/historia/oikeus ... onna-1946/ ja Onni Petäys teki itsemurhan.

Mannerheimin adjutantti kirjoitti muistelmissaan 1966 Portugalista ennen sotasyyllisoikeudenkäyntiä palanneen presidentti Mannerheimin pitäneen taskussaan myrkkyampullia ja Kekkonen kuulemma alleviivasi punakynällä "myrkkyampullin".

Mahtoi Kekkostakin kiukuttaa joutuessaan rivikansanedustajaksi, tosin varapuhemiehenä ja 22.7.1948 puhemiehenä. Presidentinvaaleihin 1950 Kekkonen loi Paasikiven - Kekkosen linja vaaliteeman, joka lienee miellyttänyt vaaleissakin valituksi tullutta J.K.Paasikiveä.
Kekkonen muodosti ensimmäisen hallituksensakin 17.3.1950 ja 1955 Paasikivi otti Kekkosen mukaansa Moskovaan jatkamaan YYA-sopimusta 25-vuodella ja
Porkkalan tukikohdan palautuksen johdosta Paasikivi ei vaatinut YYA:han ennalta tuumimiaan muutoksiaankaan.

Vuonna 1946 SKDL-SKP ei tukenut Kekkosen hallitustoiveita, häneen ei luotettu äärivasemmallakaan sotasyyllisasiankaan aktiivisesta hoitamisesta huolimatta,
1946 muodostettiin Mauno Pekkalan "SKDL-hallitus", jonka ministereiden yhteenlaskettu vankilatuomioiden määrä oli pääministerin sihteerin mukaan yli 100 vuotta.
Mutta missäköhän määrin oikeusministeri Kekkosen tarmokkuutta sotasyyllisasiassakin on lisännyt hänen ilmeinen toiveensa päästä pääministeriksi?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”