Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos

[I Palvo]

Thomas Malthus esitti v. 1798 teoriansa, jonka mukaan väestön kasvu tapahtuisi geometrisessa sarjassa ja elintarvikkeiden määrä voisi kasvaa vain aritmeettisessa sarjassa. Siksi maapallon väestö lisääntyisi aina toimeentulon rajoille ja pysyisi siinä nälän, sodan ja sairauden seurauksena.
T.Malthus kävi v. 1799 Ruotsissa ja itä-Ruotsin väkiluku oli silloin alle miljoona, joka raja ylitettiin v. 1804 ja samana vuonna maapallon väkiluku ylitti yhden miljardin.
Vuonna 1950 2,5 miljardia, 8 miljardia v. 2025, v. 2030 8,6 miljardia ja vuonna 2100 10,1 - 11,2 miljardia ihmistä. Räjähdysmäistä väestönkasvua kuvaa "jääkiekkomailakäyrä", voimakas nousu lopussa lyhyessä ajassa.

"Jääkiekkomailakäyrää" on käytetty kuvaamassa maapallon keskimääräisen lämpötilannousua ja tutkijat kiistelevät tässä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/1 ... ikirjoitus siitä, onko käyrä jääkiekkomailan mallinen äkisti viime aikoina jyrkästi nouseva vaiko ei.
Väestöräjähdyksen "jääkiekkomailakäyrä" näyttäisi kuvaavan maapallon keskimääräistä lämpenemistäkin. Ja ilmastonmuutoksen usein sanotaankin aiheuttavan ilmastopakolaisuutta, vaikka vastaavaa siirtolaisuutta muuttopainetta aiheuttanee pelkkä väestöräjähdys maapallolla?
Ja
Paris2015-sopimuksenkin allekirjoitti lähes 200 maata, joista 40-50 on teollisuusmaita, joiden tulee maksaa n. 150 kehitysmaalle ilmastokehitysrahaa 100 miljardia vuodessa, nykyisen kehitysavun ollessa noin 100 miljardia. Maapallon suurin päästelijä Kiinakin on kehitysmaa ja ilmastokehitysrahan ja korkotuettujen luottojen saajamaa.

Ilmastotekojen "kiire" näyttäisi olevan uusien tulonsiirtojen länsimailta kehitysmaille lisäkehitysavun nimike?

Prof. Kari Mielikäinen https://docplayer.fi/11036594-Kari-miel ... omina.html
7640 vuoden vuodentarkka männyn lustokronologia Suomen Lapista:
--Pohjoisessa hallitseva ilmastosignaali on kasvukauden lämpötila, etelässä puulustot kertovat sade- ja kuivakausista.

"6000 vuotta sitten Lappi oli kauttaaltaan metsien peitossa. Kesien arvioidaan olleen tuolloin n. 2,6 astetta nykyistä lämpimämpiä. Lähihistoriamme tunnetuin ilmastonmuutos on ollut tuhannen vuoden takainen Keskiajan lämpökausi. Lämpökausi päättyi 1300-luvulla pikku jääkautena tunnettuun kylmään ajanjaksoon.
Suomessa pikkujääkausi päättyi vasta 1900-luvun alussa."

IPCC:n mukaan ilmaston lämpenemisen päätekijä on ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu ja panelin ennusteet perustuvat tietokonemalleihin, jotka pyrkivät jäljittelemään ilmakehän fysikaalisia prosesseja."
s. 7.: Neljä eri ilmaston kehitysvaihtoehtoa.

s.9.: Päätelmiä: "Viime aikojen ilmastokeskustelu on keskittynyt pääosin maapallon keskilämpötilan muutokseen ja ihmisen osuuteen sen aiheuttajana.

"Olipa muutoksen syy mikä tahansa, sopeutumisen kannalta tärkeintä olisi ennakoida globaalien keskiarvojen sijaan paikallisilmastojen todennäköisiä muutoksia."

"Merellisen Atlantin ja mantereisen Siperian välissä sijaitsevassa Suomessa on uhkarohkeaa laskea tasaisesti lämpenevän ilmaston varaan."

Globaalia ilmastokehitysapua vaativat sanovat, että kaksinkertaisen kehitysavun ilmasto- ja entisenlaisen kehitysavun on näyttävä erillisinä ja mm. Ruotsissa kehitysavut lienevät yhdistettyjä?

Pariisissakin 2015 allekirjoittaneet 150 maata ovat saamapuolella ja 40-50 teollisuusmaata ilmastokehitysavun maksajina, joten tuollainen kaikkien maapallon maiden kannattama hanke ei ole erikoista, monestakaan asiasta ei tuollaista yksimielisyyttä saavutettaisi.
Ilmastonmuutoksen politisoituminen ja esiintyneet tutkimusväärennöksetkin johtunevat saajamaiden poliittisista intresseistä, Pariisissakin 2015 kehitysmaa Kiina vaati aluksi 300 miljardin vuosittaista ilmastoapua eteläisen pallonpuoliskon maille.

Maapallon väestöräjähdyksen poistamiseksi poliitikot esittävät koulutusta ja köyhyyden poistamista, mikä lienee mahdotonta väestön jatkuvasti kasvaessa?

Vuoden 2100 10,1 - 11,2 miljardin ihmisen rajan saavuttamisen jälkeen YK ennustaa maapallon väkiluvun kääntyvän laskuun, mihin sitten perustunee?
Vai
olisiko Thomas Malthus´n ennuste vuodelta 1798 paikkansa pitävä: "Väestö lisääntyy toimeentulon rajoille ja pysyy siinä nälän, sodan ja sairauksien seurauksena"- kuolleisuuden kasvaessa?
Arno Forsius kirj. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/malthus.html Malthusin väestöteorian tulleen meidän aikanamme maailmanlaajuisesti ajankohtaiseksi kehitysmaiden väestönlisäyksen, elintarvikkeiden riittämättömyyden ja luonnonvarojen ehtymisen seurauksena.




Jos haluttaisiin pysäyttää ilmastonmuutos tällä vuosisadalla, maapallon väestön kasvun olisi ilmeisestikin hidastuttava?

Behruz Vazvan kirj.: "Jos väestönkasvu olisi pysähtynyt 4 - 5 miljardiin, meillä ei olisi laajaa ilmastonmuutosongelmaa."

Yksinomaan Afrikan väestöräjähdys on YK:n 2017 ennusteen mukaan vuonna 2100 4,0 - 4,4 miljardia ihmistä. Onhan Afrikka tosin suuri manner: Kai Krause
The True Size of Africa http://kai.sub.blue/images/True-Size-of ... -kk-v3.pdf , mutta yksin Nigerian väkiluvun arvioidaan ylittävän miljardin väkiluvun.

Prof. Veijo Pohjola Uppsalan yliopistosta sanoo: "Väestönkasvu on se suuri ongelma, väestönkasvu ja ilmastonmuutos kulkevat käsi kädessä."

Maapallon väestön kasvulla näyttäisi olevan jatkuva etumatka päästöjen vähentämiseen nähden?
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?
Ja
Suomen sanotaan voivan olla esimerkki muille teollisuusmaille, mutta Euroopankaan esimerkki ei nähtävästikään ole vaikuttanut lainkaan maailmanlaajuisesti?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Maapallon väestön kasvulla näyttäisi olevan jatkuva etumatka päästöjen vähentämiseen nähden?
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?
Ja
Suomen sanotaan voivan olla esimerkki muille teollisuusmaille, mutta Euroopankaan esimerkki ei nähtävästikään ole vaikuttanut lainkaan maailmanlaajuisesti?


[/quote]
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eduskunnan Sitran noin 200 tutkijan Toimintakertomus & tilinpäätös 2018 odotettavissa vuonna 2019 kirj.:

"Kestävän kehityksen verouudistus ja muut ilmastoratkaisut saavat tulta alleen".

"Keskusteluun nousevat ratkaisut sekä reilu siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen".

"Suomi näyttää suuntaa kansainvälisen kiertotalouskehityksen kärkimaana".

Toukokuun 16. pv:nä 2019 Sitran julkaisu nro 148. : 1,5 asteen elämäntavat , Michel Lettenmeier, Lewis Akenji, Viivi Toivio, Ryu Koide ja Aryanie Amellina
Visio perustuu tekniseen raporttiin ISBN 978-4-88788-222-5
Sivu 86. 1,5 degrees lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprint
https://media.sitra.fi/2019/05/15135519 ... ntavat.pdf
s. 62. "suomalaisten hiilijalanjälkien pienentäminen CO2-ekv / henkilö / vuosi ( japanilaisten hiilijalanjälkien minimoininen edustanee mallia suunnitelmista, joita olisi laadittava kaikille YK:n lähes 200:lle jäsenmaalle? )

Samasta aiheesta Uusi Suomi 16.5.2019 otsikolla: Nyt tuli järisyttävä lista kaikille suomalaisille:
https:www.uusisuomi.fi/kotimaa/280368-nyt-tul ... osituimmat

Pohjois-Korea näyttäisi olevan oiva esimerkki ja mallimaa hiilijalanjälkien pienentämisestä ja vähäisyydestä nykymaailmassa?



Aake Jermo, Kun kansa eli kortilla, Otava 1974 , " Reportaasi lähimenneisyydestä ", näyttäisi olevan taas oiva lähdeteos hiilijalanjälkienkien pienentämisessä ja teoksen lähdeluettelo olisi Sitran visioijillekin oivaa todenmukaista kangastusta toteutuneestakin hiilineutraalisuudesta?

Aake Jermo on haastatellutkin tuon pula-ajan kokeneita ja he ovat sanoneet: "Se oli niin ikävää aikaa, ettei sellaisen soisi koskaan uusiutuvan ja ei sitä mielellään muistele".

Pula-aika alkoi virallisesti syyskuun 20. päivänä 1939 ja kulutustavarain säännöstelystä päästiin lopullisesti irti vasta vuoden 1953 lopulla".

"Kansanhuollosta voidaan täydellä syyllä esittää toinenkin paradoksaalinen väite. Kun se oli voimakkaimmillaan, oli Suomen kansa heikoimmillaan".
"Niin elettiin nämäkin pulavuodet". Venyttiin uskomattoman pitkälle, kestettiin."
"Nuoremmalle polvelle kertomukset sen ajan elämänmenosta varmaan ovat kuin merkillistä tarinaa".

Ostokortteja oli enimmillään jokaisella suomalaisella samanaikaisesti 51 erilaista.
"Kaikki kansalaiset saivat elintarvikekortit, jotka olivat eriarvoisia riippuen kortinhaltijan iästä ja ammatin raskaudesta. Esimerkiksi leipäkortteja oli viidenlaisia. Maitokortteja tarvittiin peräti neljä. Rasva- ja lihakortteja oli kahta lajia, peruskortti ja lisäkortti. Vaatetuskortteja oli viidenlaisia.

Miten Sitran visionäärit voisivatkaan muuten otaksua säännöstelyjärjestelmänsä toteutuvan kuin tuollaisella 1939 - 1953 pula-ajan säännöstely- ja korttijärjestelmällä?
Korttijärjestelmää tulisi tietenkin modernisoida asuinpaikankin mukaan siirtymäajan polttoaineiden ostokorteilla ja energiankulutusostokorteilla yms.?

Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?
Ja
Suomen sanotaan voivan olla esimerkki muille teollisuusmaille, mutta Euroopankaan esimerkki ei nähtävästikään ole vaikuttanut lainkaan maailmanlaajuisesti?

Jos asiaa tarkastellaan per capita päästöillä, tilanne muuttuu.
HS pääkirjoitus 18.5.2019:

Kun kyse on koko maapalloa koskettavasta ongelmasta, mielipiteet Suomen ja suomalaisten roolista ongelman ratkomisessa voivat vaihdella paljonkin.

Yhden näkemyksen mukaan suomalaisten rooli ei ole iso, koska Suomen kasvihuonepäästöt ovat vain yksi promille koko maailman päästöistä. Lisäksi Suomen päästöt ovat jo vähentyneet 1990-luvulta. Kylmässä, pitkien välimatkojen maassa energiaa kuluu paljon.

Lukuja voi tosin verrata myös toisin. Silloin katsotaan ensin suomalaisten kulutuskäyttäytymistä ja sen jälkeen ynnätään, millaiset päästöt siitä aiheutuvat eri puolilla maailmaa. Sitran tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten elämäntavan henkeä kohti laskettu hiilijalanjälki on 10,4 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Japanilaisilla se on 7,6 tonnia, kiinalaisilla 4,2 tonnia ja intialaisilla 2,0 tonnia vuodessa.

Verrattuna esimerkiksi kiinalaisiin tai intialaisiin suomalaiset elävät yhteiskunnassa, jossa yksilöiden valinnoilla on suurempi painoarvo. Yhtenä korkean osaamisen maista Suomella on myös mahdollisuuksia kehittää uutta teknologiaa, joten ratkaisujen etsiminen ajoissa voi olla etu suomalaisille yrityksille.

[Tapio Onnela]

Maapallon väestöräjähdyksen poistamiseksi poliitikot esittävät koulutusta ja köyhyyden poistamista, mikä lienee mahdotonta väestön jatkuvasti kasvaessa?

Vuoden 2100 10,1 - 11,2 miljardin ihmisen rajan saavuttamisen jälkeen YK ennustaa maapallon väkiluvun kääntyvän laskuun, mihin sitten perustunee? Vai olisiko Thomas Malthus´n ennuste vuodelta 1798 paikkansa pitävä: "Väestö lisääntyy toimeentulon rajoille ja pysyy siinä nälän, sodan ja sairauksien seurauksena"- kuolleisuuden kasvaessa?
Arno Forsius kirj. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/malthus.html Malthusin väestöteorian tulleen meidän aikanamme maailmanlaajuisesti ajankohtaiseksi kehitysmaiden väestönlisäyksen, elintarvikkeiden riittämättömyyden ja luonnonvarojen ehtymisen seurauksena.
Jos haluttaisiin pysäyttää ilmastonmuutos tällä vuosisadalla, maapallon väestön kasvun olisi ilmeisestikin hidastuttava?

Parhaita puheenvuoroaja väestönkasvusta ja sen yhteydestä äärimmäiseen köyhyyteen lon kyllä tämä Hans Roslingin esittämä: DON'T PANIC — Hans Rosling showing the facts about population

[I Palvo]

Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa,

https://docplayer.fi/11036594-Kari-miel ... omina.html tutkimus sivun 5. taulukkoa: lineaarinen trendi vuosilta n. 138 eKr - 1900 ; lämpötila on keskimäärin laskeva.
Ja
sivu 7. Ilmaston kehitysvaihtoehtoja joista A. on IPCC:n projektioiden mukainen 1,1 - 6,4 ast. vuoteen 2100 mennessä verrattuna jaksoon 1980-1990
B., C., D. kehitysvaihtoehdot
"Puulustojen ja auringon syklisiin vaihteluihin perustuvat ennusteet viittaavat 1-2 asteen suuruiseen * v i i l e n e m i s e e n * vuoteen 2050 mennessä,
mikä ankarimmillaan
tarkoittaa parin sadan vuoden takaisen pikku jääkauden kaltaista jaksoa".

"Suomen Lapista on laadittu 7460 vuoden vuodentarkka lustokronologia". Viimeinen jääkausi päättyi Lapissa n. 10 000 vuotta sitten ja Etelä-Suomi oli ilmeisesti alkanut kohota vedestä hieman aiemminkin. Vedenpinnan yläpuolella 7460 vuotta sitten nyky-Suomesta ei tainnut olla paljoakaan?

IPCC:nkin tiedonkerääjät käyttänevät prof. K.Mielikäisenkin 7460 vuoden lustokronologiaa tietokoneohjelmiaan laatiessaan?
Ja
K.Mielikäisen ja muidenkin suomalaistutkijoiden mukaan lämpötila Suomessa ei ole kohonnut 7460 vuoteen, joten Suomessa ei näyttäisi olleen "ilmaston muutosta eli lämpötilan kohoamista" 7460 vuoteen?

Sitra ja mm. WWF näyttävät sanovan lämpötilanmuutoksen olevan * keskimäärin maapallolla * "jo noin asteen verran esiteollisesta ajasta, mutta arktisilla alueilla lämpeneminen on kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla maailmassa".

Prof. K.Mielikäisen ja muidenkin suomalaisten tutkijoiden mukaan ilmaston lämpötilat arktisella alueella, Lapissa, eivät ole kohonneet ja tulevaisuudelle annetaan neljä erilaista vaihtoehtoskenaariota.

Veikko Palvo

[I Palvo]

Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?

Jos asiaa tarkastellaan per capita päästöillä, tilanne muuttuu.
HS pääkirjoitus 18.5.2019:

Kun kyse on koko maapalloa koskettavasta ongelmasta, mielipiteet Suomen ja suomalaisten roolista ongelman ratkomisessa voivat vaihdella paljonkin.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Helsingin Sanomatkin nähtävästi toistelee Suomen eduskunnan Sitran esittämiä visioita:

http://www.sitra.fi/teemat/sitra/#tietoa-meista
Sitrassa oli 189 työntekijää vuoden 2018 lopussa ja Sitran peruspääoma oli 776 miljoonaa €.
Sitra, Rahoitus hankkeisiin-kohta: " Sitra itse ei tee tutkimustyötä ".

24.8.1990 Sitra-lailla 717 eduskunnan hallittavaksi ja Sitra näyttäisi nykyisin muuttuneen paljolti IPCC:n ilmastonmuutoksen uutisoijaksi median kautta.
Ja YK:n IPCC:kään ei tee itse tutkimustyötä.
Prof. K.Mielikäisen ym. suomalaisten tutkijoiden tutkimuksia Sitran sivuilta ei näyttäisi löytyvän? Sitra oli 5.12.1976 eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle ( Suomen Pankin hallintaan? )
Sitra 1+5 strategista ehdotusta Suomelle 26.2.2018, Sitran strategisen hallitusohjelman malli:

https://media.sitra.fi/2018/07/06111209 ... ta2018.pdf " 1+5 strategista ehdotusta Suomelle ": näyttää olevan kahdeksankin ja kaikkiin niihin näyttäisi sisältyvän ilmaston lämpeneminen eli ilmastonmuutos Suomessa? ( 7460 vuoden vuodentarkka puidenlustotutkimus ei osoita lämpenemistä )

1. kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin
2. kiertotalouden tiekartta 2.0 toteutus
3. yritystukijärjestelyt hiilineutraaliin kiertotalouteen
4. edelläkävijyyttä vähähiilisyydessä
5. verotus tukemaan ympäristötavoitteita
6. päästöjen hinnoittelu
7. materiaalitehokkuustason määrittely
8. kannustejärjestelmä päästöjen vähentämiseksi ja liikenteen parantamiseksi

"Sitra: Hiilijalanjäljen Suomessa pienennyttävä": 10,4 t CO2 ekv / suomalainen / vuodessa vuoteen 2030 mennessä 2,5 tonniin CO2 ekv / suomalainen.

Ja vuoteen 2040 mennessä 1,4 tonniin CO2 ekv / suomalainen / vuodessa ja

vuoteen 2050 mennessä piennennyttävä 0,7 tonniin CO2 ekv / suomalainen / vuodessa

Intia päästelee Sitran mukaan nyt 2,0 t vuodessa ja Kiina 4,2 tonnia CO2 ekv / kiinalainen / vuosi ja Sitra vaatii kiinalaisiakin pienentämään hiilijalanjäkiään ja
arvatenkin muitakin eteläisen pallonpuoliskon kehitysmaita ja pohjoisen teollisuusmaita.

Suomikin ja suomalaisetkin voisivat alkaa hiilijalanjälkensä vähentämisen havaittuaan muidenkin maiden tekevän niin, edes aloittavan tehdä luotettavasti todetusti vähennyksiä, siis mm. Kiinan ja Intiankin, Afrikan maidenkin väestöräjähdyksensä keskellä ?

Maailman johtavana CO2:n vähentäjämaana esimerkillinen Suomi olisi arvatenkin hyvin pian Pohjois-Korean tasolla ja elintasolla?

Ja oletettavasti Pohjois- Korean elintasoa ei kovin moni maa maailmassa tavoittele?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?

Jos asiaa tarkastellaan per capita päästöillä, tilanne muuttuu.

Jos maapallon väkiluku olisi edelleen vuoden vuoden 1950 noin 2,5 miljardia ihmistä, ilmastonmuutoksesta eli ilmaston lämpenemisestä tuskin puhuttaisiin lainkaan, eikä hiilijalanjäljistä eri puolilla maailmaa ja hiilijalanjälkien tasaamisesta samansuuruisiksi?

Suomen eduskunnan hallinnassa oleva Sitrakaan ei halua puhua maapallon väestöräjähdyksestä mitään ikäänkuin sillä ei olisi merkitystä, onko maapallon väkiluku 2,5 miljardia vaiko 7,6 miljardia ja vuonna 2100 10 - 11 miljardia ihmistä.
Ja alkaisiko Thomas Malthusin arvio vuodelta 1798 pitää paikkansa 10 - 11 miljardin vaiko vielä suuremman maapallon väkiluvun kohdalla: "Väestö lisääntyy toimeentulon rajoille ja pysyy siinä nälän, sodan ja sairauksien seurauksena"?

"Kiertotalouden kytköksen ilmastonmuutokseen Sitra hyväksyy ja sanoo "ymmärretyn paremmin". ( väestöräjähdystä Sitra ei huomioi ) 10 EU:n jäsenvaltiota on julkistanut kansallisen tiekartan tai toimenpideohjelman". Ja Sitra v. 2016 "ensimmäisenä maailmassa" tiekartan Suomessa ja 2019 tiekartan päivityksen 2.0 versioksi".
2019

Vuoden 2016 tehdyn kiertotalouden suunnitelmansa Sitra ylpeänä julistaa tehdyn ensimmäisenä maailmassa, mutta olisikohan hätäilty ja kiirehditty turhaan?


Sitran ja IPCC:n "tiekarttojen" perustana olevan ilmaston lämpenemisen osalta sitä ei Suomessa näytä tapahtuneen:
https://docplayer.fi/1079819-Olemmeko-m ... uteen.html 2010 Rovaniemellä 400 alan tutkijan kokous 40 maasta.

"Maapallon ilmasto muodostuu tuhansista ja taas tuhansista toisistaan poikkeavista paikallisilmastoista. Paikalliset vaihtelut voivat olla todella rajuja, kuten esim. Ylläksellä voi olla Äkäslompolossa -35 astetta ja parin km:n päässä Yllästunturin rinteillä parisataa metriä korkeammalla -15 ast., yleistämisessä on oltava todella varovainen.
Sama koskee maapallon pintalämpötilojen keskiarvoistamista".

"Suomen metsien kasvutrendit selvitettiin 1990-luvun puolivälissä osana laajempaa EU-projektia. Uuden tutkimuksen maastotyöt tehtiin 2007 - 2008.
Kööpenhaminan ilmastokokousta edelsi marraskuussa 2009 Climategate-ilmastoskandaali.
Männyn kasvu oli 1990-luvulla 15-20 % normaalia heikompaa ja kuluvalla vuosikymmenellä vain keskimääräisellä tasolla. Tulos vahvistaa aikaisempaa käsitystä siitä, ettei ilmastossa ole tapahtunut puun kasvun kannalta mitään dramaattista".

"Ikävä totuus: todennäköistä on, että ilmasto asteettain viilenee". Suomen paikallisilmastossa. Ja eivätkö kiertotaloudetkin ole paikallisia eri puolilla maapalloa?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Suomen eduskunnan alainen Sitra esittää mielestäni varsin epärealistisia tapoja esimerkiksi "kestävän kehityksen verouudistuksessaan":
https://media.sitra.fi/2019/04/11153727 ... distus.pdf

"Suomessa erityisesti ansiotulojen verotuksen lieventämisellä voidaan vaikuttaa positiivisesti työnteon kannustimiin eli siihen, kuinka paljon ihmiset tarjoavat työtään ( työn tarjonta )
ja sitä kautta työllisyyteen".
"Näin päästö- ja tuloverojen noston ja ansioverotulojen laskemisen kautta kestävän kehityksen verouudistuksessa saadaan aikaan * kaksoishyöty * koko kansantaloudelle, eli päästöjen lasku ja työllisyyden nousu".

"Tuloerot eivät kasva, eikä teollisuuden kilpailukyky heikkene."

Sitran mukaan on noinkin yksinkertaista saada työllisyysaste ylös, työttömyys alas ja " suomalaiset tarjoamaan työtään ", mitähän sekin merkinnee?


Ja Suomen valtion Suomen Ympäristökeskus ( SYKE ) työntekijä on 21.5.2019 laskeskellut, https://yle.fi/uutiset/3-10772407 että Suomen metsiä tulisi hakata
10 - 18 miljoonaa kuutiota * v ä h e m m ä n * vuodessa kuin mitä Suomessa aiotaan.

Käytännössä 570 työntekijän SYKE yrittää estää Metsä Groupin Kemiin suunnitteleman uuden sellutehtaan ( ja uudet työpaikat ) rakentamisen.

Nollatutkimustako Sykkeellä, Suomen ja suomalaisten talousetujen vastaisesti tuossa ainakin näytettäisiin toimittavan?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?
Ja
Suomen sanotaan voivan olla esimerkki muille teollisuusmaille, mutta Euroopankaan esimerkki ei nähtävästikään ole vaikuttanut lainkaan maailmanlaajuisesti?

[/quote]

Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005 ja vielä tuolloin Kiinan ja USAn yhteisten kasvihuonekaasupäästöjen sanottiin usein oleva yhdessä puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

24.11.2009 ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta: "Kiina on noussut maailman suurimmaksi CO2 ekv -päästöjen tuottajaksi".
ja
"On arvioitu, että vaikka kaikki muut maailman maat leikkaisivat päästöjään 80 %:a, mutta Kiina jatkaisi päästöjen tuottamista nykyiseen tapaansa, nousisi maailman keskilämpötila 2,7 astetta vuoteen 2050 mennessä".

http://ilmasto.org/koopenhamina/2009/11 ... index.html Kiinan sanotaan olevan vastuullinen kehitysmaa ja "Kiina-ilmiön" selittävän n. 30 % Kiinan kasvihuonekaasupäästöistä v. 2009.
"Kiina vaatii teollisuusmaita kantamaan historiallisen vastuunsa ja vaatii v. 2009 teollisuusmaita l a h j o i t t a m a a n prosentin BKT:stään kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen".
Kiina on itse kehitysmaa Pariisinkin sopimuksen mukaan.
Kioton ja Kööpenhaminankin ilmastokokouksen 12.2009 jälkeen Kiina on jatkuvasti lisännyt kasvihuonekaasupäästöjään ja USA on vähentänyt omiaan, vaikkei se kuulukaan Pariisi 2015 sopimuksen piiriin.

Ylläolevassa kirjoituksessa Kiinan sanotaan "lupailevan leikata", "vakuuttavan", "toimivan aktiivisesti", päästöjään vähentäen, oleva "vastuullinen kehitysmaa",
mutta kehitysmaana Kiinalla ei ole velvollisuuttakaan Pariisi 2015 sopimuksenkaan mukaan vähentää päästöjään tai hillitä niiden kasvuvauhtia.

BBC kirjoitti 8.8.2017 otsikolla "Dodgy greenhouse gas data threatens Paris accord ja Kauppalehti 8.8. BBC:n artikkelin pohjalta otsikolla:
Valtioiden päästöraportit eivät vastaa todellisuutta. ( Ei EU:ssakaan, miten lienee Kiinan ja Intian osalta )

Otsonikerrosta tuhoavat ja maapallon lämpenemistä lisäävät CFC-yhdisteet palaavat ilmakehään Kiinasta, https://yle.fi/uutiset/3-10797697 valtaosa noin
7000 tonnia "freoneita" on peräisin Kiinasta. YLE kirj. myös "ympäristörikoksista ja otsonikerroksen uustuhoamisen 2019 osalta muualtakin kuin Kiinasta.
YK ehti vuonna 2018 uutisoida "otsonikerroksen voivan toipua täysin vuoteen 2060 mennessä, Suomen osalta aiemminkin", ja nyt 5.2019 uutisointien jälkeen ainakin Kiinan sanotaan syyllistyneen 7000 tonnilla CFC-yhdisteitä ympäristörikokseen, mikä asettaa nuo edellä mainitut Kiinan vakuuttelut omaan arvoonsa.

Pariisi 2015 Kiina + muut -ryhmässä sanotaan olleen 134 kehitysmaata, oliko lisäksi muitakin ryhmiä ja teollisuusmaiden ryhmä?
EU:kin taisi neuvotella omana ryhmänään?

Kiina "vastuullisena" kehitysmaana ei pitäne täysin paikkaansa ja Afrikassakin Kiina toimii eräänlaisena uutena siirtomaaisäntänä, Afrikan maiden raaka-aineet -- osin länsimaiden kehitysavullakin aikaansaadut, esim Tansanian metsäohjelma? -- Kiina ostaa itselleen maksamalla "omalla kehitysapumallillaan"?

Welthunger 2017 kartta maailman nälkäindeksin ( GHI ) maista:
https://www.globalhungerindex.org/pdf/d ... poster.pdf Afrikka näyttäisi olevan "nälkäänäkevin" ja sen väkiluvun YK ennustaa vuoteen 2100 mennessä
väestöräjähtävän 4,4 miljardiin ihmiseen.
Suuntautuisikohan "uudesta ilmastokehitysavusta" suurin osa Afrikkaan, Kiinankin kehitysmaana saadessa oman osansa?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Thomas Malthus esitti v. 1798 teoriansa, jonka mukaan väestön kasvu tapahtuisi geometrisessa sarjassa ja elintarvikkeiden määrä voisi kasvaa vain aritmeettisessa sarjassa. Siksi maapallon väestö lisääntyisi aina toimeentulon rajoille ja pysyisi siinä nälän, sodan ja sairauden seurauksena.
T.Malthus kävi v. 1799 Ruotsissa ja itä-Ruotsin väkiluku oli silloin alle miljoona, joka raja ylitettiin v. 1804 .

Olikohan Ruotsin tabell-laitos edelläkävijä väestön laskennassa ja Thomas Malthus siksi kävi 1799 Ruotsissa?
Suomen suuriruhtinaskunnan 1860-luvun nälänhädän perimmäinen syy, ainakin eräs sellainen, lienee ollut suuri väestön kasvu?
Ja tuolloin oli vielä kylmä ilmastokausikin vaikuttamassa satoihin.



Nykyisin sanotaan ilmaston lämpenemisen johtavan suorastaan maailmanloppuun ja sitä ennen merien pinnat nousevat metrikaupalla, tarvittaisiin kai Noakin arkkiakin jälleen?

Jos ilmaston hiilidioksidipitoisuus, CO2-ekv-taso, nousee kolminkertaiseksi, pilvetkin katoavat maailmasta. Sellaisen tietokonemallin prof. Tapio Schneider tiimeineen on luonut Galtech-instituutissa vuonna 2018:
https://www.sciencemag.org/news/2018/07 ... telligence
Tietokonemalleihin IPCC:nkin ennusteet näyttäisivät perustuvan?

Boris Winterhalter, The Cause ( aate ) marraskuu 21, 2018: " 1900-luvun totalitääriset ideologiat ( kommunismi ja fasismi ) lupasivat erilaista hyvää tulevaisuudessa."
http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/ "Tämä ( ilmastonmuutos ) on ideologiana totalitäärinen, mutta käänteinen: "Ellette alenna elintasoa, seurauksena on tuhonne.
Mutta se on myös ensimmäinen, joka on asettanut uskottavuutensa mitattavaksi: ellei lämpötilankehitys noudatakkaan oletettua käyrää, ideologia on virheellinen ja jättimäiset investoinnit ovat menneet hukkaan.
Tuo on läntistä ajatusmaailmaa.
Muualla tätä ei ymmärretä. Kiina, Intia ja Venäjä kuitenkin käsittävät, että tämä kehitys johtaisi lännen itsemurhaan, mikä sopisi niille oikein hyvin".

Matti Virtanen, Ilmastopaniikki , hoito-opas, Docendo 2019 :
Boris Winterhalter:
fil.tri, eläkkeellä Geologisen tutkimuskeskuksen erikoistutkijan virasta, sekä Helsingin yliopiston merigeologian dosentuurista, kirjoittaa:
https://ilmasto.wordpress.com

"Ajatus, että ihminen pystyisi toimillaan torjumaan pelättyä ilmastonmuutosta on silkkaa utopiaa".

"Epätodennäköinen arvailu, taustanaan väärä todistusaineisto, j a t k u v a s t i toistettuna muodostuu poliittisesti oikeaksi " tiedoksi ",
jolla edistetään teollisen sivilisaation kaatumista".

Tiedemiehet eivät ole ilmaston muutoksesta eli lämpenemisestä yksimielisiä ja vielä epäilevämpiä näytettäisiin oltavan ihmiskunnan kyvystä vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?

Jos asiaa tarkastellaan per capita päästöillä, tilanne muuttuu.
HS pääkirjoitus 18.5.2019:

Kun kyse on koko maapalloa koskettavasta ongelmasta, mielipiteet Suomen ja suomalaisten roolista ongelman ratkomisessa voivat vaihdella paljonkin.

Sodan 1939 - 1944 jälkeen A.Ahlström perusti omistaansa Ruotsinpyhtään Strömforsiin sähkötarviketehtaan, jossa enimmillään taisi olla 500 työntekijää.
Muutama vuosi sitten Schneider lopetti tehtaan toiminnan ja 200 työntekijää jäi työttömiksi. Ahlström/ Schneiderin entisissä tiloissa yritti jonkin aikaa toimia
proteiinipitoisten mustasirkkojen kasvattamo, mutta sekin lopetti - Suomessa ei ollut kysyntää proteiinisirkoille.

Lunnonvarakeskus LUKEsta sanotaan 6.2018 https://yle.fi/uutiset/3-10260921 "Tulevaisuudessa suomalaisten lautasilla pitäisi lihaproteiinin sijaan olla enemmän esim. härkäpapua, tattaria, hamppua, sieniä, jauhomatoja ja kotisirkkoja".

Helsingin uutiset-lehdessä 16.4.2019 LUKEn edustaja sanoi:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikke ... ama-ei-voi jatkua ; Missään nimessä tämä ei voi jatkua näin".

"Nykyisillä tavoilla emme pysty tuottamaan kaikille ( maapallolla ) riittävästi ruokaa. Väestöräjähdys kasvaa nykyisestä 7,6 miljardista ihmisestä 9,3 - 9,7 miljardiin v. 2050 YK:n mukaan ja vuonna 2100 11 miljardiin" ja entä sen jälkeen?

"Ruokaa riittäisi maapallon kasvavalle väestölle, jos me kaikki ( Suomessa ) alkaisimme syödä pääasiassa vihanneksia, hedelmiä, kokojyväviljaa ja pähkinöitä".
Ja heinäsirkkoja, punaiselle lihalle lihavero käyttöön. Tuotto kenties lisäkehitysapuun ilmastonmuutoksen nimissä, vaikka kyse onkin väestöräjähdyksestä?

LUKEn tutkija vaatii väestöräjähdyksen tukemista:
Ajatuksia:
"En aio muutta ruokailutottumuksiani väestöräjähdyksen hyväksi. En näe mitään syytä lihansyöntini vähentämiselle sillä perusteella, että se mahdollistaisi väestöräjähdyksen jatkumisen vieläkin pidemmälle kuin nykytilanteessa".

"Minulla ei olisi oikeutta syödä haluamaani ruokaa, mutta afrikkalaisilla ja aasialaisilla olisi oikeus liikakansoittaa koko maailma".

Väitetty ilmastonmuutos, lämpeneminen esitetään suomalaisillekin vaaditun dieetin syyksi, vaikka reagoidaan sanallisesti väestöräjähdykseen - joka näyttäisi YK:n ennustelemana olevan todellisuutta.

YK:n Maailman ilmatieteen järjestön ( WMO ) suomalainen pääsihteeri IPCC:nkin esimiehenä vuodesta 2016 alkaen, entinen Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja, näyttäisi olevan tyystin eri linjoilla noin 150 vuoden säänseurantoineen, kuin Metla Suomessa 7460 vuoden vuodentarkkoine lämpötilan ja puiden kasvuolosuhteiden seurantoineen: https://lustiag.pp.fi/labs.htm pohjoiselta maapallonpuoliskolta.

Miten proteiinisirkkojen syöminen Suomessa ja verotuksella kielletty lihansyönti ja siirtyminen kasvisruokavalioon auttaisi väestöräjähdyksessä vaikkapa Afrikassa? Tuo dieettivaatimus on esitetty väestöräjähdyksen hillitsemiseksi ja kyllähän siinä se ilmastonmuutoksen hiilijalanjälkikin suomalaisilla pienenisi.
Kun nuo kaikki Luken, Syken, Sitran, IPCC:n sun muiden muutosvaatimukset yhdistää, kyseessä olisi uusi mullistava vallankumous?
Ja
miten fosiilisia tuottavat maatkaan selviäisivät ilman talousromahduksia, mikäli fossiilisten käyttö todella loppuisi äkillisesti?
Venezuela on konkurssitilassa jo nytkin ja Venäjänkin tuloista yli puolet tulee öljyn ja maakaasun myynnistä EU:lle. Kuinkahan suuri turvallisuusuhkakin Venäjän ydinasekarhu talousromahduksessa olisi?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Maapallon väestön kasvulla näyttäisi olevan jatkuva etumatka päästöjen vähentämiseen nähden?
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?
Ja
Suomen sanotaan voivan olla esimerkki muille teollisuusmaille, mutta Euroopankaan esimerkki ei nähtävästikään ole vaikuttanut lainkaan maailmanlaajuisesti?

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


[/quote]

Jos paikallisilmasto Suomessa ja Skandinaviassa lämpenisi merkittävästi, niin eikö hiilidioksidipitoisuuden nousu lisäisi puiden kasvua ja
eikö metsäraja puunlustotutkimuksen mukaisesti siirtyisi Lapissakin pohjoisemmaksi, kuten se on ollut historian kuluessa aiemminkin?

Toisaalta, jos metsien kasvu eteläisellä pallonpuoliskolla heikkenisi esim. kuivuuden seurauksena, se saattaisi olla haitallista Suomen EU:n ulkopuolella sijaitsevalle metsäteollisuudelle ja haittoja voi aiheuttaa yhtä lailla tai ennemminkin väestönkasvu?

Yli puolet Suomen metsäteollisuudesta on EU:n kunnianhimoisen ilmastonmuutoksen torjumisen seurauksena siirtynyt mm. Kiinaan ja Brasiliaan.
https://yle.fi/uutiset/3-6842143 "Savupiipputeollisuuden" työpaikkoja on siirtynyt Suomesta pois 25 000 arvion mukaan.

EU:ssa teollisuuden käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä on rajoitettu vähentyen ajan myötä EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti, jotka Suomen osalta on määritelty hyvin tiukoiksi. Energiantuotanto, liikenne, elintarvikkeet ja maatalous ja kulutus eivät ole EU:n päästökaupan piirissä ja mm. päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä
koskee ilmeisesti juuri tätä sektoria Suomessa?
Ja
Suomen metsien joidenkin tahojen vaatima hyötykäyttökielto johtunee tästä EU:kin päästövähennysvaatimuksesta?
Ja rakennuksessa oleva puukuutiokin sitoo CO2-ekv.tonnin pois ilmakehästä 50-100 vuodeksi, ellei pala sitä ennen, kuten historian kuluessa lähes kaikki Suomen puukaupungit ovat palaneet.

Vaikka Suomi kuuluukin maihin, joihin ilmastonmuutos sen alueella vaikuttaa lievästi tai ei lainkaan? Heijastevaikutuksia maailmalta kuitenkin tullee?

Väestöräjähdyksen heijastevaikutuksena EU:hun tullee kohdistumaan tulevaisuudessa suurempi siirtolaispaine. Esim. Afrikan väkiluku nelinkertaistuu YK:n ennusteen mukaan 4,4 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. UNHCR ei tunne käsitettä "ilmastopakolainen", vaikkakin media sellaista siirtolaistulvaa esittääkin tulevaisuuden uhkana EU:lle.
Mutta jos väestöräjähdys aiheuttaa sotia ja konflikteja, niin ainahan joltakin puolelta vuorotellenkin voidaan lähteä EU:hun hakemaan turvapaikkaa?






Göteborgin yliopiston ekologian professori Frank Götmark sanoo 8.2018 : "Väestöräjähdys on uhka maailman ilmastolle".

https://overpopulation-project.com/clim ... ds-climate "IPCC sivuuttaa väestöräjähdyksen ja Pariisin 2015 sopimuksessa sitä ei mainita lainkaan.
Väestönkasvu lisää automaattisesti energiankulutusta, mikä puolestaan merkitsee lisääntyviä kasvihuonekaasupäästöjä". ja
prof. Frank Götmark
yhdistää ilmeisesti jonkin IPCC:n skenaarion lämpötilan nousua kuvaavan käyrän, maapallon ilmaston hiilidioksidipitoisuuden nousun, väestöräjähdyksen
jääkiekkomailakäyrään" ja ne ovat Götmarkin kaaviossa miltei samat.

Tapahtunut väestöräjähdys on kiistatonta todellisuutta, " IPCC antoi keväällä 2019 lisäaikaa lämpötilannousulle - mutta raportin tuota osaa ei ole uutisoitu juuri lainkaan: https://seura.fi/asiat/tutkivat/tata-et ... -uumeniin/ 31.3.2019
"Tätä et tiennyt, ilmastonmuutoksen torjuntaan annettiin hiljattain lisäaikaa, miksi kansainvälinen ilmastopaneeli kätki toivoa herättävän tutkimustuloksen raporttinsa uumeniin". ( Poliitikothan IPCC:n toiminnan määrittelevät ja tutkijat vastaavat tuohon määrittelyyn. IPCC itse ei tee tutkimusta. )

Professori F. Götmark näkee perhesuunnittelun väestöräjähdysmaissa voivan olla menestyksekästä, esittäen mm. Costa Rican, Indonesian, Iranin, Etelä-Korean perhesuunnittelun.
Bangladeshissa ja Pakistanissa prof. Götmark sanoo olleen vuonna 1980 yhtä suuret väkiluvut; 80 miljoonaa. Ja vuonna 2100 perhesuunnittelun Bangladeshissa arvioidaan olevan 170 miljoonan väestö ja hallitsemattoman väestönkasvun Pakistanissa 360 miljoonaa ihmistä.

Eikö "ilmastotaistelu" olisi helpommin voitettavissa kehitysmaiden perhesuunnittelua edistämällä?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Maapallon väestön kasvulla näyttäisi olevan jatkuva etumatka päästöjen vähentämiseen nähden?
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Göteborgin yliopiston ekologian professori Frank Götmark sanoo 8.2018 : "Väestöräjähdys on uhka maailman ilmastolle".

https://overpopulation-project.com/clim ... ds-climate "IPCC sivuuttaa väestöräjähdyksen ja Pariisin 2015 sopimuksessa sitä ei mainita lainkaan.
Väestönkasvu lisää automaattisesti energiankulutusta, mikä puolestaan merkitsee lisääntyviä kasvihuonekaasupäästöjä". ja

Ensimmäinen konferenssi maapallon alati kiihtyvän väestönkasvun johdosta näytetään pidetyn 1927 Genevessä,
https://en.wikipedia.org/wiki/World_Pop ... Conference ja viimeisin YK:n väestökonferenssi on pidetty Kairossa 1994 ja sen jälkeen väestöräjähdyksestä ei näytettäisi enää kokouksia järjestetyn.

Vuonna 1987 on esitetty YK:n ympäristöä säästävä ohjelmajulistus: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa".
Samoihin aikoihin on perustettu YK:n poliittinen, poliittista päätöksentekoa tukeva IPCC ilmastojärjestö, jonka agenda näyttää sivuuttaneen väestöräjähdyksen, joka jatkuvasti näyttäisi muokkaavan suomalaistenkin globaalihehtaareita ja ekologisia jalanjälkiä ja ylikulutusta maapallolla?

Viimeisen, Kairon overpopulation-conferenssin aikaan 1994 maapallon väkiluku oli 5,7 miljardia ihmistä ja siitä YK arvioi maapallon väestön kasvaneen kahdella miljardilla ihmisellä vuoteen 2019 ja kasvavan lisää 3,4 miljardilla vuoteen 2100.

YK:n linjausten maailmanlaajuisena järjestönä on oltava hyväksyttävissä maapallon kehitysmaidenkin taholta, ja ilmastonmuutos näyttäisi olevan globaalisti hyväksyttävissä ja väestöräjähdykset ja perhesuunnitteluohjelmat eivät sellaista maapallon laajuista hyväksyntää näytä saaneen?

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... _Goals.jpg `ilmastoteot´
ovat todellisuudessa ilmeisestikin keskeisin pyrkimys? Köyhyyden ja kurjuuden lopettamisen tavoite todetaan sekin, mutta eikö väestöräjähdys maapallolla tee nuo tavoitteet kehitysmaissa hyvin vaikeiksi toteuttaa?
Ja eikö kehitysmaidenkin miljardeilla lisääntyvällä väestöllä ole oma ekologinen jalanjälkensä ja "globaalihehtaarivaikutuksensa"?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Lukumäärältään noin 154 kehitysmaata ovat vastuussa 63 %:sta maailman hiilidioksidipäästöistä vuonna 2018:

https://www.cgdev.org/media/developing- ... -emissions

Ilmastokokouksissa ja YK:ssa 154 kehitysmaata käyttävät rahavaatimuksilleen teollisuusmailta perusteena niiden " historiallista vastuuta " ilmaston lämpenemisestä.

Väestöräjähdys eteläisellä pallonpuoliskolla ja kehitysmaissa on nopeasti saattanut kehitysmaiden ekologiset ja hiilijalanjäljet kasvuun saavuttaen ja jo ohittaenkin pohjoisen pallonpuoliskon aiemmin teollistuneet maat.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen on jo oltu huolissaan maailman nopeutuneesta väestönkasvusta Kansainliitossakin 1927 Genevessä.
Väestönkasvu on noiden aikojen 2 %:sta vähentynyt noin 1,36 %:iin erään tutkimuksen mukaan, mutta lukumäärällinen väestönkasvu on pysynyt samana,
1,36 % lasketaan väestöräjähtäneestä luvusta.
Joidenkin ennusteiden mukaan väestönkasvukäyrä kääntyisi laskusuuntaan joskus vuoden 2100:n YK:n ennusteen 11 miljardin jälkeen, joka tapauksessa se lasketaan jälleen paljonkin suuremmasta luvusta.

Kehitysmaiden sademetsät ja hiilidioksidinielut ovat väestönkasvun johdosta vähentyneet ja YK:n poliittinen neuvonantaja IPCC esittää hiilidioksidia ikäänkuin varastoituneen maapallon ilmakehään 45 % , valtameriin 30 % ja kasveihin ja maaperään 25 %.
Tässä https://online.library.wiley.com/doi/fu ... 999.00419x taas sanotaan valtameriin liuenneen hiilidioksidia 50 kertaa enemmän kuin mitä CO2:sta on maapallon ilmakehässä.

Eikö IPCC tuossa väitä, että hiilidioksidin luonnon kiertokulku ei enää toimisikaan?

Eikö YK:n IPCC:n esittämän maapallon lämpenemisen vastuukysymyksen suhteen voisi todeta kehitysmaiden olevan vastuussa itselleenkin väestönkasvunsa rajoittamisesta ja täten olevan vastuussa kestävän kehityksen tavoitteesta oman etunsakin vuoksi. Eikö kehitysmaiden näkökulmasta ole lyhytnäköistä vaatia aiemmin teollistuneita maita
maksamaan "historiallisista syistä", vaikka väestöräjähdys niissä on lisännyt ja lisää jatkuvasti maapallon resurssien ylikuormitusta, teollisuusmaat tuskin ovat siihen yksin syyllisiä?

Kehitysapu näyttäisi saaneen kehitysmaat odottamaan jatkuvia avustuksia ja eikö kehitysapukin saanut alkunsa kylmän sodan aikaisen ideologisen sodan tilanteesta maapallolla?

Veikko Palvo

[I Palvo]

Suomessa ei ole ilmastonmuutosongelmaa omassa maassa, mutta suomalaisia vaaditaan osallistumaan eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdysongelman lieventämiseen omia elintapojaan muuttamallakin?
Ja
Suomen sanotaan voivan olla esimerkki muille teollisuusmaille, mutta Euroopankaan esimerkki ei nähtävästikään ole vaikuttanut lainkaan maailmanlaajuisesti?

Jos asiaa tarkastellaan per capita päästöillä, tilanne muuttuu.
HS pääkirjoitus 18.5.2019:

Yhden näkemyksen mukaan suomalaisten rooli ei ole iso, koska Suomen kasvihuonepäästöt ovat vain yksi promille koko maailman päästöistä. Lisäksi Suomen päästöt ovat jo vähentyneet 1990-luvulta. Kylmässä, pitkien välimatkojen maassa energiaa kuluu paljon.


Lukuja voi tosin verrata myös toisin. Silloin katsotaan ensin suomalaisten kulutuskäyttäytymistä ja sen jälkeen ynnätään, millaiset päästöt siitä aiheutuvat eri puolilla maailmaa. Sitran tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten elämäntavan henkeä kohti laskettu hiilijalanjälki on 10,4 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Japanilaisilla se on 7,6 tonnia, kiinalaisilla 4,2 tonnia ja intialaisilla 2,0 tonnia vuodessa.

/quote]

Per suomalainen verrattuna esim. päästöt per yksi kiinalainen tai intialainen antaa väärän kuvan maiden CO2-ekv.-päästöistä, sillä kehitysmaissa on hyvin paljon enemmän hiilijalanjäljen polkijoita.
Suomessa on vähän yli 5 miljoonaa asukasta ja Intiassa 1386 miljoonaa ja kiinalaisia hiilijalanjäljen jättäjiä on 1380 miljoonaa ja kehitysmaat tuottavat 63 % maailman hiilidioksidipäästöistä.

Teollisuusmaiden taloudellinen velka kehitysmaille on näiden maiden käyttämä poliittinen käsite. Teollisuusmaissakin mm. ekonomisti Ariel Salleh edustaa
"taloudellinen velka"-ajattelua v. 2009:
"Pohjoisen pallonpuoliskon kapitalistisissa prosesseissa hyödynnetään luontoa ja ihmisiä samanaikaisesti".

Saksassa mm. Eva Quistorp edustaa "teollisuusmaiden taloudellinen velka ajattelua" jo vuodesta 1985 lähtien ja hänen sanotaan tuolloin esittäneen käyttöön jääneen käsitteen Ecological debt.

Ekologinen ja hiilijalanjälki ovat eri asioita, mutta eikö kummankin yhteydessä "teollisuusmaiden historiallinen velka kehitysmaille" ole lähinnä tuollaista
Ariel Sallehin ajattelua ja ideologiaa?

Kehitysmaat kenties ovat omaksuneet "teollisuusmaat ovat velkaa" ajatuksen teollisuusmaiden jonkin väestönosan mielipiteenä, "maailmanparantajien"?


Usein sanotaan, ettei Suomi tee mitään ja ainakin suomalaisia joka tapauksessa vaaditaan tekemään jotain ja pian.

"Suomen nettopäästöt ovat vuodesta 1990 lähtien vähentyneet jo 50 %:lla" eli Suomi on jo tehnyt paljonkin; " EU:n keskiarvo on 26 %".

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tal ... i-1.250563 Maaseudun tulevaisuus 8.6.2018.

Muutos 2016 - 2017: "Suomi vähensi eniten ilmastopäästöjä EU:ssa" ja " EU-maissa päästöt kohosivat keskimäärin 1,8 %".




Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen, Valtioneuvoston julkaisusarja 46/2016
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y
Asiasanat: ilmastonmuutos, globaalit vaikutukset, sopeutuminen, varautuminen

Muuttuvaan ilmastoon on sopeuduttava, Suomen ulkopuolelta tuleviin heijastusvaikutuksiin. Maapallon keskilämpötila on noussut 0.89 ast.C +/- 0,20 ast.(IPCC ?) vuodesta 1901 vuoteen 2012. Suomen ja esim. Helsingin paikallis- ja keskilämpötila samana ajanjaksona plus- vai miinusasteita?

"CO2-pitoisuuden nousun ennakoidaan lisäävän puiden kasvua."
"Kuljetukset; Suomelle merkittävin on merikuljetukset, kuljetuskustannukset voivat kasvaa"
"Biopolttoaineiden kysynnän on arvioitu kasvavan maailmanlaajuisesti seuraavien 40-50 vuoden aikana jopa 10-kertaiseksi".

"Energia: Venäjällä ilmastonmuutos voi haitata öljyn ja kaasun tuotantoa. Ääritapauksessa jakelu Suomeen voi häiriytyä. Muutokset arktisilla alueilla voivat tosin lisätä mahdollisuuksia hyödyntää fossiilisia energialähteitä".

Suomessa on joka tapauksessa sopeuduttava ilmastonmuutokseen, oli se nyt minkä tahansa aiheuttamaa. Ympäristöjärjestöt ilmastopaniikissaan mustamaalaavat lähes kaikkea haluten levittää näkemyksiään laajempaan tietoisuuteenkin ja vaadittujen muutosten seurauksena Suomen elintason olisi ilmeisesti pyrittävä suurin piirtein esim. Pohjois-Korean tasolle?

Silloin jalanjäljet per yksi suomalainen ja per yksi kiinalainen tai yksi intialainen olisivat tasapainossa, mutta kun noita kiinalaisia ja intialaisia jalanjälkiä on pienempine CO2-e -arvoineen miljardeja verrattuna EU:n 0,5 miljardiin ja Suomen 5 miljoonaan.
Suomen ylikulutuksen maapallojakin lasketaan vertaamalla yhtä suomalaista yhteen keskiverto maailmankansalaiseen ja ympäristöjärjestöt saavat tulokseksi lähes 4 Suomen maapalloa.

Jakamalla Suomen ekologinen jalanjälki biokapasiteetilla saadaan tulokseksi 0,45 - 0,50 "maapalloa", Suomi ei olekaan ylikuluttaja.

"Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen" 2.12.2016 esittää varautumisia rakentavassa hengessä käytännön tosiasioita tarkastellen?




lisäys 12.6.-19:
Suomen pakollista varautumista on päästöjen ostaminenkin mm. v. 2008 pohjois-Kiinan Ningxiasta, Ningxia Federal Intertrade oli kehittänyt myyntihankkeen ja Suomi osti Ningxian kivihiililialueelta 1,7 miljoonan CO2-tonnista 175 459 hiilidioksiditonnia päästövähennysyksiköitä,
Klimaatti:
http://mmm.multiedition.fi/klimaatti/uu ... 1/fi/5.php antamalla Ningxia Huin kiinalaisille ilmaiseksi 19000 aurinkokeitintä.

Kiinassa myytiin Kioton sopimuksen mukaisia päästöoikeuksia Suomessakin käytettäviksi ja kyseessä oli eräänlainen "win-win -tilanne", Kiinan Ningxia "myi
kehittämässään hankkeessa päästöoikeuksia, hiilidioksiditonneja ja ostaja antoi ilmaiseksi aurinkokeittimiä paikallisille korvaamaan kivihiilen käyttöä kotitalouksissaan.
Tuolloin 2008 hiilidioksidin päästötonnihinta oli n. 15€/ CO2-e tonni ( 12 - 13 € / CO2 t eräiden tietojen mukaan ) ja nyt 2019 CO2ekv tonnihinta on, oltuaan pitkähkön aikaa 5- 6 €/ CO2-t, taas noussut 20 - 25 €:oon/CO2 tonni.
Meillä jotkut näyttäisivät näkevän Suomen metsissä pelkästään maapallon hiilinielua, eivät näe talousmetsää puilta?

Veikko Palvo