Rio de Janeirossa oli kesäkuussa 1992 YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssi jossa presidentti Mauno Koivistokin käväisi. Muistan toimittajan kysyneen presidentiltä kehitysavun lisäämistä ja Koivisto vastasi kysymyksellä: "Onko toimittaja sitä mieltä, että meidän tulisi lainata enemmän rahaa ulkomailta voidaksemme antaa enemmän"?
Tuolloin meillä Suomessa oli talouden kriisikin ja markkakin laskettiin kellumaan 8.9.1992.
Freoneista taisi olla puhetta, mutta ilmaston lämpeneminen ei ollut lainkaan sellainen ykkösasia kuin se on nyt vuonna 2019.
Biodiversiteetti oli esillä ja metsäperiaatteet. Ja kehitysmaat halusivat lisää kehitysapua.
Laadittiin ja allekirjoitettiin sopimus New Yorkissa 9.5.1992; sopimuksen 25 artikla: sopimuksen irtisanominen. ( Finlex )
Rio + 20 vuotta vuonna 2012 huippukokouksessa https://yle.fi/uutiset/3-6187820 " Vesi ja hyvinvointimittarit olivat Suomen tärkeimpiä teemoja."
Human Rights Council, 41st Session:
https://www.ohchr.org/EN/HRBodies/HRC/R ... ports.aspx Climate Finance A/HRC/41/39
miljardit sivu 14.:
100 miljardia vuodessa kehitysmaille vuosina 2020 - 2025
Kehitysmaat odottavat 2025 - 2030 saavansa vuosittain 140 - 300 miljardia $ ja vuonna 2050 vuosittain 280-500 miljardia $
viimeisimmän viite 118.: UNEP Cost of Adapting to Climate Change Could Hit $500 billion per year by 2050
Vertailu: EU-budjetti / talousarvio vuodelle 2019 on 165,8 miljardia €, noin kolme kertaa Suomen vuosibudjetti n. 55,3 miljardia v. 2019.
EU-budjetti 7 vuodeksi olisi 1160,6 miljardia v. 2019 budjetin suuruisena, 500 miljardia ilmasto- / väestöräjähdyskehitysapua vuodessa olisi valtava rahasumma.
YK varoittaa ilmasto-apartheidista....sadat miljardit helpottavat ilmaston lämpenemisessä, kehitysmaiden väestöräjähdystä ei mainita.
https://wattsupwiththat.com/2019/06/27/ ... suffering/
Ilmastosiirtolaisuuden paine mainitaan, ruoan puutteen uhka ilmaston lämpenemisen seurauksena, mutta väestöräjähdyksellä ei näytä tuossa
kehitysmaiden vuosittaisessa satojen miljardien ilmastokehitysavun odotuksessa olevan minkäänlaista merkitystä eikä sitä edes mainita.
Mutta
olisiko pres. Mauno Koiviston YK:n Rion Ympäristö- ja kehityskokouksessa 6.1992 sanoma edelleenkin ajankohtainen: " Pitäisikö meidän lainata lisää voidaksemme antaa enemmän"?
=====================================
Vihreään ilmastorahastoon, Pariisi 2015:n Green Climate Fundiin on eniten per capita maksanut Ruotsi ja Suomi on sijalla 5. Saksa 9. ja
USA sijalla 12 per capita. https://www.greenclimate.fund/how-we-wo ... bilization
Rahan kerääminen Green Climate Fundiinkin näyttäisi olevan merkittävin huolenaihe Pariisin 2015 ilmastosopimuksen lähes 200:lle allekirjoittajamaalle? Yksimielisesti päätettiin pienen teollisuusmaiden ryhmän maksavan suuremmalle kehitysmaiden ryhmälle ilmaston lämpenemisestä, mutta mitä lienee yksityiskohtaisesti päätetty ilmastokehitysavun jakamisesta?
Kiina on kehitysmaa, joka vaatii teollisuusmaita maksamaan kehitysmaille historiallisen velkansa ilmaston lämpenemisestä.
Kiina päästelee eniten CO2:sta maapallolla, kaksi kertaa USA:ta enemmän ja kolme kertaa EU28 CO2-päästöjen verran,
https://www.treehugger.com/climate-chan ... y-now.html
mutta
yhden puolueen maa Kiina näyttäisi ostelevan mieluimmin yrityksiä Euroopasta ja aseita sotavoimilleen Venäjältä, kuin yrittää ratkaista ja hoitaa omat smog-ongelmansa?
Ja
Afrikassa mm. Tunisia näyttää päästelevän CO2:sta Suomea enemmän ja Bangladesh kaukoidässä 1,5 -kertaisesti.
"Lontoon sumu", vuonna 1952 lienee nykyisin usein toistuva ilmiö Kiinan erityistalousalueilla ja suurkaupungeissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Savusumu
Jos smoggia esiintyisi Englannissa nykyisin, ongelman poistaminen olisi kaiketi "päästöjen vähentämiseksi" laskettavaa?
Veikko Palvo