Suomessa ilmasto on jo nyt v. 2021 lämmennyt 2,3 ast.c verrattuna esiteolliseen aikakauteen 1850 - 1900, ( prof Hannele Korhonen ) ja "jatkossakin Suomi on yksi alueista, jotka lämpenevät nopeiten maailmassa."
YK:n IPCC:n raportissa sanotaan kuulemma "ensimmäisen kerran ihmisen toiminnan aiheuttaneen kaiken lämpenemisen maapallolla", millä kenties pohjustetaan jälleen `ilmastokehitysapua" pohjoisen pallonpuoliskon mailta kehitysmaille, kuten esim. Kiinalle.
Maapallon ilmasto on keskimäärin lämmennyt 1,1 ast.c vuosista 1850-1900 ja Suomessa kaksi kertaa enemmän eli 2,3 ast.c:een ja meillä ei enää
näköjään kannata puhua lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 ast.c tai alle 2,0 ast.c:een?
"Apul.prof. Annalea Lohilan mukaan ilmaston lämpeneminen on jo käynnistänyt monia prosesseja, joiden pysäyttäminen tai hidastaminen vie satoja, ellei tuhansia vuosia, vaikka päästöjen taso saataisiin hidastumaan merkittävästikin."
http://iltalehti.fi/kotimaa/a/a0d364d7- ... 0ce557bb1f
"Kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa maapallolla ollaan korkeammalla kuin koskaan 800 000 vuoden aikana. Meret ovat happamempia kuin kahteen miljoonaan vuoteen."
"Meret saattavat muuttua hiilinielusta CO2:n päästäjiksi ja lämpöä ja CO2:sta varastoineet meret saattavat lämmittää ilmastoa vielä satoja vuosia sen jälkeen kun ihmiskunta on saanut päästönsä kuriin."
Ja merien pinnat jatkavat nousuaan.
"Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia." Metsät turvemailla ja
EU:n esittämä Carbon Capture and Storage- systeemi?
Ilmaston lämpenemisen seurauksiin meillä Suomessa on näköjään suhtauduttava kaksi kertaa painokkaammin kuin muualla EU:ssa tai maailmalla.
Tulviin, lämpöaaltoihin, kuivuuteen, Itämeren pinnannousuun jne. meidän on kotimaassa varauduttava heti, maailmanparantamisen ollessa toisella sijalla.
Mikä on Suomen oma tulevaisuuden selviytymisstrategia nykypäivän käytännön toimissa?
Suomen Maa- ja MetsätalousMinisteriö ( MMM ) on 1.2005 laatinut 272-sivuisen "Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian.
Suomen keskilämpötilan ennakoidaan nousevan vuoteen 2080 mennessä enimmillään jopa 4 - 6 ast.c. ja
Suomen sopeutumisstrategiassa käydään yksityiskohtaisesti läpi sopeutumista Suomessa ja todetaan sen olevan "paikallista toimintaa kun taas päästöjen rajoittaminen vaikuttaa ilmastonmuutokseen maailmanlaajuisesti. Kehitysmaissa sopeutumisen haasteet ovat suuret, mutta toisaalta ilmastonmuutoksesta ja kehitysongelmista johtuvien ongelmien erottelu on vaikeaa."
Maa- ja MetsätalousMinisteriö on 5.2014 laatinut Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman.
MMM 13.4.2021 EU-komission tiedonanto ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiasta,
http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liitea ... 366384.pdf
"Ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia on osa komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ( European Green Deal ),
joka on keskeinen osa komission vastausta globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 sekä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi."
Onkohan ilmaston Suomessa kaksinkertaisena toteutuneeseen lämpenemiseen ( 2,3 ast.C. ) sopeuduttava EU-komission määrittelemin tavoin --- ei enää kansallisin suunnitelmin?
Veikko Palvo
UPI julkaisi elokuun 2021 lopussa selvityksen " ilmastoturvallisuusuhkiin varautumista syytä vahvistaa Suomessa:
http://tietokayttoon.fi/-/10616/selvity ... a-suomessa
Ilmastoturvallisuusuhat: 1. suorat vaikutukset , 2. ketjuuntuvat ja 3. siirtymävaikutukset ja todetaan, että " ketjuuntuvien ja siirtymävaikutusten osalta tarvitaan myös jatkotutkimusta."
"Kansainvälinen ja EU-toiminta:
- Suomen kansainvälisen yhteisympäristön toimivuuteen liittyy epävarmuuksia." ( ennakoimattomuutta )
- Suomen vaikutusvalta kansainvälisiin päätöksiin on rajallista ( EUnkin päätöksiin )
Ilmastoturvallisuusuhkana nähdään myöskin _ hallitsematon _ siirtolaisuus:
Vuonna 2015 Norjaan Kirkkoniemen suunnalla - pyöräili - 5500 siirtolaista `turvallisesta maasta´, Venäjältä ja Norja alkoi *palautella* näitä jo joulukuussa 2015 takaisin Venäjälle.
http://thebarentsobserver.com/ru/node/301
Kiistaa syntyi palauttamistavasta, venäläiset olisivat ilmeisestikin halunneet näiden pyöräilevänkin takaisin Kuolan Nikeliin ja norjalaiset halusivat käyttää palautuksiin pakkasessa bussikuljetuksia.
Joka tapauksessa näitä päätettiin palauttaa Venäjälle.
Suomeen tuli - polkupyörillä ja autoillen - Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille 10.2015 - 2.2016 välisenä aikana 1757 siirtolaista Venäjältä ja heitä ei tiettävästi yritettykään palauttaa.
Valko-Venäjältäkin on nyt 2021 alkanut tulla siirtolaisia Liettuaan ja Liettua pystyttää rajalle piikkilankaesteitä.
Tulevaisuuden ilmastopakolaisuuskin tullee olemaan samankaltaista ja hallitsematonta siirtolaismäärien ja ajankohdan osalta?
Vuonna 2015 Norja palautti siirtolaisia, Suomi ei palauttanut ja siirtolaisten tulo saatiin loppumaan poliittisesti, mutta Valko-Venäjältä Liettuaan tulijoita estämään rakennetaan rajalle jo piikkilankaesteitä ja ehkäpä esteen lävitse päässytkin palautetaan?
Ilmastopakolaisuuteenkin voidaan suhtautua samoilla tavoin, palauttaa, tai ei palauttaa ja estää rajanylitykset?
Tulevaisuudessa epävakautta aiheuttaa se, jos suurten hiili- ja öljyvaltioiden pitää sopeutua siihen, että niiden tuotteille ei ole enää kysyntää,
Yksi tällainen maa sijaitsee Suomen naapurissa.
Mutta EUn talousmahdin, Saksan aiepäätöksenä on lopettaa ligniitin ja kivihiilen polttaminen vasta 2038 ja korvata vähenevää hiilenpolttoaan fossiilisella maakaasulla ties mihin ajankohtaan asti, maakaasu on vaihtelevan tuulivoimankin säätövoimana.
Tuulienergia näyttäisi olevan EU-komissionkin päätöksenä tulevaisuuden energiamuoto ja energian vedyksi muuttaminen tasaamaan tuulienergian suuria vaihteluita, joten onkohan siinä ohje Energiewendestä EU-valtioillekin? Ranska oletettavasti säilyttää kuitenkin ydinvoimansa?
VP