Mariaana Korpela
Viestit: 1
Liittynyt: 20.10.21 10:32

Puolison valinta 1600-1800-lukujen Taipaleen ortodoksisessa seurakunnassa

Taipaleen ortodoksinen seurakunta on Pohjois-Karjalassa. Alue liitettiin Ruotsin valtakuntaan 1617. Tällöin osa alueen ortodoksista uskoa tunnustaneesta väestöstä pakeni Venäjälle, osa jäi tutuille asuinseuduilleen. Tilalle tuli Ruotsin ankaraa verotusta, oikeutta ja sotaväenottoja pakenevia luterilaisia savolaisia. Uusien ja vanhojen asukkaiden rinnakkaiselo sujui pääosin rauhanomaisesti.

1600-luvulla eri uskontokuntien väliset avioliitot olivat harvinaisia, mutteivät tuntemattomia. Sama linja jatkui 1700-luvulla. Seka-avioliittojen määrä oli vain muutamia prosentteja, jos laisinkaan vuosittain solmituista avioliitoista. Vuoteen 1860 mennessä luku oli noussut jopa viiteen prosenttiin. Alkuun näyttää ortodoksisilla talollisilla miehillä olleen taipumus avioitua ortodoksisen naisen kanssa, huolimatta siitä, oliko nainen talollinen vai tilaton. Ortodoksiset naiset avioituivat useammin luterilaisen miehen kanssa. Tämä on saattanut johtua siitä, että mies oli usein aloitteen tekijä ja hänelle on voinut olla merkityksellistä avioitua saman uskonnollisen identiteetin omanneen naisen kanssa. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa sääty korostui uskontokunnan merkityksen sijaan. Ortodoksiset talonpoikaismiehet avioituivat mieluummin luterilaisen talonpoikaistyttären kanssa kuin tilattoman ortodoksinaisen kanssa. Talonpoikien avioliitoilla oli suurempi yhteiskunnallinen merkitys kuin tilattomien avioliitoilla. Tämän vuoksi tilattoman väen seka-avioliittojen määrä oli huomattavasti talollisten vastaavaa lukua suurempi.

Puolison valintaa voidaan tarkastella myös avioitumisalueen ja avioitumisiän näkökulmista. Ortodoksien avioitumisalue oli suurempi kuin luterilaisilla. Taipaleen ortodoksinen seurakunta oli maantieteellisesti laaja, ja sopivan puolison löytämiseksi oltiin valmiita lähtemään kauemmaskin. Keskimääräinen avioitumisikä oli alueen naisilla 1800-luvulla 20-23 vuotta ja miehillä 23-25 vuotta.

Lisätietoja saa mm. Pekka Hakamiehen kirjasta Venäjän-Taipaleelta Viinijärvelle: erään karjalaisryhmän identiteetistä ja assimilaatiosta. Helsinki: SKS, 1993 ja Marja-Liisa Tuomi et al. Suur-Liperin historia. Liperi: Suur-Liperin historiatoimikunta, 1984.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”