Kuva © Malla Upanne.
Post-MAOdermismia
Turismiin liittyy historian popularisointia ja kaupallista hyödyntämistä. Miltei kaikkien suosittujen kohteiden lähistöllä myydään virvokkeita, pikaruokaa, muistoesineitä ja aiheeseen liittyviä painotuotteita. Suosittujen nähtävyyksien ikuistaminen on monelle lähes rituaalinomainen osa matkaa. Kukapa ei olisi ainakin kerran elämässään poseerannut jonkun patsaan tai historiallisen rakennuksen edessä.
Kuvan Taivaallisen rauhan aukiolla seisovan turistin erikoinen asento johtuu siitä, että hän on äijäjoogan harrastaja Markku Meriläinen. Otoksen kehystetyssä kuvassa on puolestaan Kiinan kansantasavallan päämies, puhemies Mao Zedong (1893-1976), joka on kommunistien Kiinan kuvataiteen suosituin aihe. Aukiolla on myös vuonna 1977 avattu Maon mausoleumi, suosittu vierailukohde.
Maosta on arvioitu levitetyn pelkästään kulttuurivallankumouksen aikana yli kaksi miljardia julistetta tai kuvaa, postimerkeistä, amuleteista, kalvosinnapeista ja keraamisista patsaista puhumattakaan. Vaikka Maoa ylistävää esineistöä poistettiin hänen kuolemansa jälkeen, esimerkiksi vielä vuonna 1991 hänestä julkaistiin 50 miljoonaa kuvaa. Keräilijöitä ja Kiinassa käyneitä turisteja on miellyttänyt muun muassa Mickey Maoksi kutsuttu rannekello, jossa puhemiehen kädet liikkuvat. Se on ”mahtava keskustelunaihe”, toteaa yksi Kiina-memorabiliaan erikoistunut verkkokaupan pitäjä.
Vaikka entisestä Neuvostoliitosta tullutta, henkilönpalvontaan keskittynyttä esineistöä näkyy Suomessa kiinalaista tuotantoa enemmän, löytyy jälkimmäisiäkin esimerkiksi Helsingin Hietalahden kirpputorilla: markkinatalouden hengessä samalta myyntipöydältä voi olla sekä luksusmerkkituotteiden piraattikopioita että Mao -tupakansytyttimiä - molempia ostomaata huomattavasti kalliimpaan hintaan.
* Amsterdamiin sosiaalihistorian instituutin (IISH) kiinalaisten poliittisten julisteiden kokoelma http://www.iisg.nl/exhibitions/chairman/chnintro.php
* Stefan Landbergerin kiinalaisten julisteiden kokoelma http://www.iisg.nl/~landsberger/
