"Musta arkistonhoitaja" palveluksessasi
Lähetetty: 26.05.07 17:16
@RCHIVUM 23-2007: "MUSTA ARKISTONHOITAJA" PALVELUKSESSASI

Haluatko tutkia murhajuttuja Banburysta, Oxfordin mellakoita tai Woodstockin aaveita? Tiedätkö, miksi kolme miestä poltettiin elävältä Oxfordissa? Ehkä haluat selvittää, miksi ja milloin professorit söivät kovakuoriaisia? Millainen hallitsija oli Maria Verinen? Haluatko tutkia 1600-luvun arkistoasiakirjoja helposti kotonasi, verkon välityksellä?
Oxfordshire Records Office on 14.5.2007 julkaissut etäasiakkailleen verkkosivut, jotka houkuttelevat asiakkaat keskelle historian synkimpiä tapahtumia. Arkiston palkkaama, pahaenteiseltä vaikuttava "Musta arkistonhoitaja" (Dark Archivist) pitkine kaapuineen ja viekkaine ilmeineen on valmiina palvelemaan arkiston niitä asiakkaita, jotka eivät varmasti muuten hakeutuisi Oxfordin Temple Roadin toimipisteeseen. Piirikunnan arkistonhoitaja Carl Boardman on ylpeänä esitellyt arkistonsa uutta työntekijää ja uudenlaista palvelukonseptia:
- " This is our way of getting out to all those people, who don´t want to visit the place itself, and giving them the chance to see what an amazing county they live in".
"Musta arkistonhoitaja" apunaan musta kissa johdattelee kävijät Oxfordshiren satojen vuosien takaiseen historiaan aikakoneella, rikospaikoille ilmakuvien avulla ja pölyisiltä tuoksuvien arkistoasiakirjojen äärelle taikasuurennuslasin avulla. Voit nyt lukea 1600-luvun asiakirjoja kuin tämän päivän sanomalehteäsi. Mikäli tunnet itsesi sairaaksi, "Musta arkistonhoitaja" näyttää sinulle juuri "sopivat" lääkkeet.
"Mustan arkistonhoitajan" palvelusivut ovat osoitteessa:
http://www.darkarchivist.com/
Pistäydy ihmeessä ainakin interaktiivisessa arkistossa (Interarctive Archive).
MALLIA SUOMALAISILLE ARKISTOLAITOKSILLE?
Miten hyvin suomalaiset arkistolaitokset ovat onnistuneet tavoittamaan nuoret kansalaiset? Millä tavoin heitä on lähestytty? Millainen on heidän ensivaikutelmansa arkistoista ja millaiseksi heidän suhteensa arkistoihin jää? Kuinka moni heistä tulee katsomaan paikan päälle asiakirjanäyttelyjä? Mikä arkistoissa kiinnostaa ja miksi aikuisen näkökulma menneisyyteen tuntuu tylsältä?
Pohjoismainen "Arkistojen päivä" joka marraskuu on yritys markkinoida arkistoja ja arkistopalveluita koko kansalle, tiedottaa arkistojen merkityksestä koko kansakunnan muistina ja kulttuurilaitoksina. Arkistojen päivälle on suunniteltu jopa omat kotisivut:
http://www.narc.fi/arkistojenpaiva/indexfi.html
Tämän vuoden "Arkistojen päivän" teemana on "Ihminen arkistossa". Yhtä ja toista mielenkiintoista on suunnitteilla Helsingissä ja muualla Suomessa. Arkistolaitokset lähestyvät kansalaisia myös muuna aikana, monella tavalla, erityisesti kotisivujensa välityksellä.
Olisiko Oxfordshiren kollegoiden innovaatiosta malliksi suomalaisille arkistolaitoksille? Voisiko asiallisuudestaan tuttu ja tunnustettu, vakavahenkinen arkisto-organisaatio luoda palvelukonseptin, joka tavoittaisi nuoret ja nuorenmieliset historiasta kiinnostuneet heidän omimmalla foorumillaan? Miltä näyttävät nuorten silmissä suomalaisten arkisto-organisaatioiden kotisivut?
Mitä jos Suomen arkistolaitoksen palvelukseen palkattaisiin "Musta arkistorotta" tai "Musta arkistohiiri", joka tempaisisi uhrinsa seikkailemaan Suomen historian värikkäissä vaiheissa? Entäpä jos tämä sopivalla tavalla anarkistinen valtion arkistorotta onnistuisi houkuttelemaan/huijaamaan nuoret ihan aikuisten oikeasti yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden ja niistä kertovien arkistolähteiden äärelle? Jospa he yllättäen näin ymmärtäisivät yhteydet menneisyyden ja nykyisyyden välillä? Että menneisyydestä löytyy muutakin kuin valtiollisia järjestelmiä, puisevia perustuslakeja ja kansantalouden kehitystä kuvaavia peruskäyriä. Voisi löytyä hyvin konkreettisia esimerkkejä tapahtumista, joiden kohdalla joutuu omakohtaisesti miettimään omia eettisiä arvojaan: mitä voin tehdä ilman seurauksia (rangaistuksia), mitä kaikkea valtio voi tehdä minulle ja miksi? Mikä on yksittäisen ihmisen asema ja kohtalo, kun kansakuntaa kohtaavat sodat, nälänhätä ja onnettomuudet?
Nuoret elävät tässä ajassa ja viihtyvät verkossa. Missä ajassa arkistolaitokset elävät?
Markku Leppänen
Ylitarkastaja
Kansallisarkisto
PL 258, 00171 HELSINKI
Puh. (09) 2285 2233

Haluatko tutkia murhajuttuja Banburysta, Oxfordin mellakoita tai Woodstockin aaveita? Tiedätkö, miksi kolme miestä poltettiin elävältä Oxfordissa? Ehkä haluat selvittää, miksi ja milloin professorit söivät kovakuoriaisia? Millainen hallitsija oli Maria Verinen? Haluatko tutkia 1600-luvun arkistoasiakirjoja helposti kotonasi, verkon välityksellä?
Oxfordshire Records Office on 14.5.2007 julkaissut etäasiakkailleen verkkosivut, jotka houkuttelevat asiakkaat keskelle historian synkimpiä tapahtumia. Arkiston palkkaama, pahaenteiseltä vaikuttava "Musta arkistonhoitaja" (Dark Archivist) pitkine kaapuineen ja viekkaine ilmeineen on valmiina palvelemaan arkiston niitä asiakkaita, jotka eivät varmasti muuten hakeutuisi Oxfordin Temple Roadin toimipisteeseen. Piirikunnan arkistonhoitaja Carl Boardman on ylpeänä esitellyt arkistonsa uutta työntekijää ja uudenlaista palvelukonseptia:
- " This is our way of getting out to all those people, who don´t want to visit the place itself, and giving them the chance to see what an amazing county they live in".
"Musta arkistonhoitaja" apunaan musta kissa johdattelee kävijät Oxfordshiren satojen vuosien takaiseen historiaan aikakoneella, rikospaikoille ilmakuvien avulla ja pölyisiltä tuoksuvien arkistoasiakirjojen äärelle taikasuurennuslasin avulla. Voit nyt lukea 1600-luvun asiakirjoja kuin tämän päivän sanomalehteäsi. Mikäli tunnet itsesi sairaaksi, "Musta arkistonhoitaja" näyttää sinulle juuri "sopivat" lääkkeet.
"Mustan arkistonhoitajan" palvelusivut ovat osoitteessa:
http://www.darkarchivist.com/
Pistäydy ihmeessä ainakin interaktiivisessa arkistossa (Interarctive Archive).
MALLIA SUOMALAISILLE ARKISTOLAITOKSILLE?
Miten hyvin suomalaiset arkistolaitokset ovat onnistuneet tavoittamaan nuoret kansalaiset? Millä tavoin heitä on lähestytty? Millainen on heidän ensivaikutelmansa arkistoista ja millaiseksi heidän suhteensa arkistoihin jää? Kuinka moni heistä tulee katsomaan paikan päälle asiakirjanäyttelyjä? Mikä arkistoissa kiinnostaa ja miksi aikuisen näkökulma menneisyyteen tuntuu tylsältä?
Pohjoismainen "Arkistojen päivä" joka marraskuu on yritys markkinoida arkistoja ja arkistopalveluita koko kansalle, tiedottaa arkistojen merkityksestä koko kansakunnan muistina ja kulttuurilaitoksina. Arkistojen päivälle on suunniteltu jopa omat kotisivut:
http://www.narc.fi/arkistojenpaiva/indexfi.html
Tämän vuoden "Arkistojen päivän" teemana on "Ihminen arkistossa". Yhtä ja toista mielenkiintoista on suunnitteilla Helsingissä ja muualla Suomessa. Arkistolaitokset lähestyvät kansalaisia myös muuna aikana, monella tavalla, erityisesti kotisivujensa välityksellä.
Olisiko Oxfordshiren kollegoiden innovaatiosta malliksi suomalaisille arkistolaitoksille? Voisiko asiallisuudestaan tuttu ja tunnustettu, vakavahenkinen arkisto-organisaatio luoda palvelukonseptin, joka tavoittaisi nuoret ja nuorenmieliset historiasta kiinnostuneet heidän omimmalla foorumillaan? Miltä näyttävät nuorten silmissä suomalaisten arkisto-organisaatioiden kotisivut?
Mitä jos Suomen arkistolaitoksen palvelukseen palkattaisiin "Musta arkistorotta" tai "Musta arkistohiiri", joka tempaisisi uhrinsa seikkailemaan Suomen historian värikkäissä vaiheissa? Entäpä jos tämä sopivalla tavalla anarkistinen valtion arkistorotta onnistuisi houkuttelemaan/huijaamaan nuoret ihan aikuisten oikeasti yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden ja niistä kertovien arkistolähteiden äärelle? Jospa he yllättäen näin ymmärtäisivät yhteydet menneisyyden ja nykyisyyden välillä? Että menneisyydestä löytyy muutakin kuin valtiollisia järjestelmiä, puisevia perustuslakeja ja kansantalouden kehitystä kuvaavia peruskäyriä. Voisi löytyä hyvin konkreettisia esimerkkejä tapahtumista, joiden kohdalla joutuu omakohtaisesti miettimään omia eettisiä arvojaan: mitä voin tehdä ilman seurauksia (rangaistuksia), mitä kaikkea valtio voi tehdä minulle ja miksi? Mikä on yksittäisen ihmisen asema ja kohtalo, kun kansakuntaa kohtaavat sodat, nälänhätä ja onnettomuudet?
Nuoret elävät tässä ajassa ja viihtyvät verkossa. Missä ajassa arkistolaitokset elävät?
Markku Leppänen
Ylitarkastaja
Kansallisarkisto
PL 258, 00171 HELSINKI
Puh. (09) 2285 2233