Lapuanliikkeelle avataan oma museo Lapualle
Lähetetty: 06.06.07 09:43
"Viimeistä piirtoa myöten - lapuanliikkeen aika"
Lapualle Kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun avautuu 6. kesäkuuta lapuanliikkeestä kertova museo. Museon näyttely ”Viimeistä piirtoa myöten – lapuanliikkeen aika” esittelee kommunisminvastaisen liikehdinnän historiaa Suomessa sen alkuvaiheista aina vuoteen 1944 asti. Väliin mahtuvat niin työväentalojen sulkemiset, Talonpoikaismarssi kuin presidentti Svinhufvudin kuuluisa radiopuhe Mäntsälän kapinan aikaan.
Lapuanliike oli kommunisminvastaisena kansanliikkeenä alkanut ilmiö, joka sai alkunsa vuonna 1929 Lapualla tapahtuneesta kommunistien kokouksen hajottamisesta. Sen kannattajat järjestäytyivät Lapuan Liike ry:ksi vuonna 1931. Liike lakkautettiin vuonna 1932 Mäntsälän kapinan jälkeen ja sen aatteellista toimintaa jatkoi Isänmaallinen Kansanliike eli IKL vuoteen 1944 asti.
Monet liikkeen tapahtumat keskittyivät alkuvaiheessa Lapualle, josta liikkeen nimikin juontuu. Myös liikkeen logo on mukailtu Lapuan pitäjän vaakunasta.
Lapuanliikkeen museota on suunniteltu Lapualle jo 1980-luvulta asti. Aihe on ollut kuitenkin niin arka vielä viime vuosiin asti, että sitä on esitelty vain tilapäisissä näyttelyissä. Omalta osaltaan nekin ovat kuitenkin avanneet keskustelua ja luoneet avoimempaa ilmapiiriä, joka nyt on mahdollistanut pysyvän näyttelyn rakentamisen.
"Viimeistä piirtoa myöten" kertoo ainutlaatuisen kuva-aineiston ja esineistön avulla liikkeen historiasta ja sen toiminnassa mukana olleista henkilöistä. Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua Suomen 1920- ja -30-lukujen monivaiheiseen sisäpolitiikkaan, josta ei kansainvälistäkään väriä puuttunut. Lapuanliikkeen johtohahmoa lapualaista maanviljelijä Vihtori Kosolaa kutsuttiinkin ”Suomen mussoliiniksi”. Näyttely esittelee kuvien avulla myös 1930-luvun vankilaelämää. Lapuanliikkeen johtohahmot joutuivat tutkintavankeuteen Turun lääninvankilaan Mäntsälän kapinan jälkeen vuonna 1932. Vaikka elämä vankilassa oli karua, intoa riitti välillä myös kuvaajalle poseeraamiseen.
Lapuanliikkeen museota varten on kerätty aineistoa moniin otteisiin. Paljon kuva-aineistoa ja esineitä on vuosikymmenten varrella kadonnut – ja hävitettykin. Lapuanliike ja IKL olivat kuitenkin aikanaan hyvin tuotteistettuja, joten erilaista käyttötavaraa sekä muistoesineitä on silti säilynyt nykypäivään asti. Mielenkiintoisia yksityiskohtia ovat esimerkiksi vuonna 1930 järjestetyn Talonpoikaismarssin muistoksi valmistetut kauhavalaiset puukot.
Lisätietoja:
Esa Honkimäki
Kulttuuri- ja museotoimenjohtaja
Lapuan kaupunki.
06-438 4510 tai 044-438 4510
esa.honkimaki@lapua.fi
Maria Kauppinen
projektipäällikkö
Härmänmaan kulttuuriperintöhanke
p. 044-438 4535
maria.kauppinen@lapua.fi
Lapualle Kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun avautuu 6. kesäkuuta lapuanliikkeestä kertova museo. Museon näyttely ”Viimeistä piirtoa myöten – lapuanliikkeen aika” esittelee kommunisminvastaisen liikehdinnän historiaa Suomessa sen alkuvaiheista aina vuoteen 1944 asti. Väliin mahtuvat niin työväentalojen sulkemiset, Talonpoikaismarssi kuin presidentti Svinhufvudin kuuluisa radiopuhe Mäntsälän kapinan aikaan.
Lapuanliike oli kommunisminvastaisena kansanliikkeenä alkanut ilmiö, joka sai alkunsa vuonna 1929 Lapualla tapahtuneesta kommunistien kokouksen hajottamisesta. Sen kannattajat järjestäytyivät Lapuan Liike ry:ksi vuonna 1931. Liike lakkautettiin vuonna 1932 Mäntsälän kapinan jälkeen ja sen aatteellista toimintaa jatkoi Isänmaallinen Kansanliike eli IKL vuoteen 1944 asti.
Monet liikkeen tapahtumat keskittyivät alkuvaiheessa Lapualle, josta liikkeen nimikin juontuu. Myös liikkeen logo on mukailtu Lapuan pitäjän vaakunasta.
Lapuanliikkeen museota on suunniteltu Lapualle jo 1980-luvulta asti. Aihe on ollut kuitenkin niin arka vielä viime vuosiin asti, että sitä on esitelty vain tilapäisissä näyttelyissä. Omalta osaltaan nekin ovat kuitenkin avanneet keskustelua ja luoneet avoimempaa ilmapiiriä, joka nyt on mahdollistanut pysyvän näyttelyn rakentamisen.
"Viimeistä piirtoa myöten" kertoo ainutlaatuisen kuva-aineiston ja esineistön avulla liikkeen historiasta ja sen toiminnassa mukana olleista henkilöistä. Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua Suomen 1920- ja -30-lukujen monivaiheiseen sisäpolitiikkaan, josta ei kansainvälistäkään väriä puuttunut. Lapuanliikkeen johtohahmoa lapualaista maanviljelijä Vihtori Kosolaa kutsuttiinkin ”Suomen mussoliiniksi”. Näyttely esittelee kuvien avulla myös 1930-luvun vankilaelämää. Lapuanliikkeen johtohahmot joutuivat tutkintavankeuteen Turun lääninvankilaan Mäntsälän kapinan jälkeen vuonna 1932. Vaikka elämä vankilassa oli karua, intoa riitti välillä myös kuvaajalle poseeraamiseen.
Lapuanliikkeen museota varten on kerätty aineistoa moniin otteisiin. Paljon kuva-aineistoa ja esineitä on vuosikymmenten varrella kadonnut – ja hävitettykin. Lapuanliike ja IKL olivat kuitenkin aikanaan hyvin tuotteistettuja, joten erilaista käyttötavaraa sekä muistoesineitä on silti säilynyt nykypäivään asti. Mielenkiintoisia yksityiskohtia ovat esimerkiksi vuonna 1930 järjestetyn Talonpoikaismarssin muistoksi valmistetut kauhavalaiset puukot.
Lisätietoja:
Esa Honkimäki
Kulttuuri- ja museotoimenjohtaja
Lapuan kaupunki.
06-438 4510 tai 044-438 4510
esa.honkimaki@lapua.fi
Maria Kauppinen
projektipäällikkö
Härmänmaan kulttuuriperintöhanke
p. 044-438 4535
maria.kauppinen@lapua.fi