Sosi
Posts: 2
Joined: 08.06.07 21:35

Jääkauden jälkiä Isojoella

08.06.07 22:49

Image
Etelä- Pohjanmaalla vallitsee maan laajin lakeus, mutta Isojoella sijaitsee geologisesti erikoinen Lauhanvuori, joka on Länsi-Suomen korkein kohta. Lauhanvuori tunnetaan karuista mäntykankaistaan, lähteiköistä, lähdepuroista ja laajoista soista sekä ennen kaikkea Aumakivestä.

Lauhanvuori kohoaa loivasti, niin ettei ole helppoa huomata sen olevan vuori, se on 231 metriä korkea. Sen ydin on hiekkakiveä, joka on kovaa ja hedelmätöntä. Peruskallio on 2miljardia vuotta vanhaa. Jääkausi kasasi vuoren laelle, jonne sulamisvesi ei yltänyt, hedelmällisempää maata ja kiveä. Jääkauden loppuessa vuoren huippu muodosti Ancylus- järveen pienen, 30 m korkean saaren, minkä takia vuoren huipulla kasvaa jäkälää ja maisema on muutenkin kuin tuntureilta. Myöhemmin sadevesien virran mukana rehevyys levisi alemmaksi. Sulamisvedet koversivat uomia ja vuorta kehämäisesti kiertäviä muinaisia rantavalleja.

Aumakivi ja Kivijata ovat hienoja merkkejä jääkaudesta. Lauhanvuorelta löytyy useita toor- muodostumia, joista Aumakivi on tunnetuin. Aumakivi on harvinainen valtava yksinäinen kivi keskellä metsää. Se on syntynyt kymmeniä miljoonia vuosia sitten peruskallion hitaan rapautumisen seurauksena. Rapautumisnesteet ovat muovanneet kallion pyöreäksi. Virtaava vesi, tuuli ja maan liukeneminen ovat paljastaneet rapautuneen kallion ehjäksi jääneen ytimen. Jääkaudella osa graniittipaasista on irronnut siirtolohkareiksi, joita Lauhanvuorella on useita ja joista Aumakivi on suurin. Vielä 1900-luvulla kivelle tuotiin ruokaa haltijalle.
Lauhanvuorta kiertävät kehämäisesti muinaiset rantavallit. Näistä suurinta muinaisrantakivikkoa kutsutaan Kivijataksi tai pirunpelloksi. Kivijata on 100-800m pitkä, 20-100m leveä ja 2-8m korkea kivipelto, jossa ei ole kasvullisuutta.
Image


Lauhanvuoren kasvillisuus on kaunista, erilaisia lajeja on paljon, johtuen siis luonnon historiasta. Vuoren huipulla metsä on rehevää lakimetsää eli rauduskoivua, haapaa, harmaaleppää, katajaa ja mäntyä. Kielot ja valkolehdokit kukkivat ja loppukesällä voi käydä mustikassa. Sata metriä alempana on alavia maita ja välissä karua mäntymetsää. Se kasvaa kohdalla, jossa oli 9400 vuotta sitten muinaisen Itämeren ylin ranta. Maassa, josta aallot ovat vieneet hedelmällisen maan, kasvaa jäkälää, variksenmarjaa ja kanervaa peittäen metsän pohjan. Maisema on kuin Lapin jäkälämänniköissä. Männikkörinteillä kasvaa kuusia, joiden kasvutapa poikkeaa tavallisesta: Suuren kuusen ympärillä kasvaa pieniä kuusia. Pohjoinen ja etelä kohtaavat Lauhanvuorella, viirupöllön poikanen jättää pesänsä kun sinivuokot kukkivat. Kaikki tämä tekee maisemista uniikin, vaihtelevan ja erityisen kauniin.
Image

Soista komeimpia ovat allikkoiset keidassuot, joilla viihtyy paljon erilaisia eläimiä. Hienoimpia soita on rauhoitettu, mutta suurin osa metsistä ja soista on metsätalouden osana. Vesistöt saavat alkunsa soilta. Latvapurot muuttuvat joiksi, ja virtavesissä elää arvokkaita eläinlajeja kuten alkuperäistä kantaa olevia lohikaloja. Vesi virtaa lähellä olevaan mereen eli Pohjanlahteen. Runsaista sateista huolimatta rinteet ovat kuivia paria pikkulampea lukuun ottamatta. Sade- ja sulamisvedet vajoavat moreeni- ja sorakerroksien läpi muuttuen pohjavedeksi. Isojoella onkin paljon lähteitä ja niistä saavat alkunsa hiekkapohjaiset, kirkasvetiset purot eli luomat. Ne virtaavat alarinnettä peittävien soiden läpi isompiin jokiin. Purot ja lähteet antavat ilmeeseen rehevyyttä. Lähteiden ansiosta kasvilajistossa esiintyy harvinaisia lähde- ja suokasveja esim lähdesara ja metsäemä.

Spitaalijärvi on Lauhanvuoren asukeille tärkeä elämän lähde. Se on kirkasvetinen lähdejärvi ja veden on uskottu omaavan parantavaa voimaa, jolla voi hoitaa rupitautia ja jopa spitaalia. Järven kuitenkin uskotaan saaneen nimensä mutu-kalan mukaan, joka on ruotsiksi spetälska.

Kangasjärvi on matkakohde, mutta mielenkiintoinen muutenkin, sillä järven pohjassa on lähteitä, silti vesi on kesäisin lämmintä ja mukavaa.

Isojoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Suupohjassa. Ympäröiviä kuntia ovat: Kauhajoki, Karijoki, Honkajoki, Siikainen, Merikarvia, ja Kristiinankaupunki. Isojoelta on Helsinkiin 303km, Tampereelle 140km, Vaasaan 133km ja Poriin 84 km.
Lauhanvuoren kansallispuiston läheisyyteen on tullut monta yritystä mm. maatilamatkailua, paikalliset pyrkivätkin kehittämään alueen matkailua.

Muita nähtävyyksiä:
Isojoen kaunis puukirkko
on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Kirkko valmistui 1833 kuuluisan kirkonrakentajan Erik Kuorikosken johdolla. Kellotapuli valmistui 1851. Kellotapulissa on vaivaisukko.

Kyllikki Saaren hauta.

Kirkonkylässä on perunankuorinnan maailmanennätyksen kunniaksi tehty maailman suurin perunankuorimaveitsipatsas.

Mielenkiintoinen nähtävyys on Lauhassa oleva Sahtiopisto.

teksti: Otteita Sophia Wekesan maantiedon tehtävästä yläasteella

Onko käynti hiljaisuudessa luonnonmuovaaman muistomerkin luona elämysmatkailua? Irrottaako patikkaretki suolla tai Kivijatalla arjesta? Onko kiikarointi näkötornista yli Kansallispuiston yhtä arvokas kokemus kuin esimerkiksi käynti Stadionin tornissa? Entä juhlat metsän keskellä laavulla tai kynttilävalaistussa hirsimajassa, oletko valmis maksamaan siitä yhtä paljon kuin illallisesta ravintolassa?
Olisiko aika aloittaa uudelleen Aumakiven haltijan muistaminen?

Image



http://www.isojoki.fi/

http://www.pentaxkuvaajat.fi/lauhanvuori/index.html

Return to “Matkailua historiaan”