On taas ollut sanojen, ja erityisesti nimien etymologioista keskustelua. Turvaudun jälleen Kaisa Häkkisen tutkimustuloksiin, ne kun lienevät tällä hetkellä tuoreimpia. (Kirja Nykysuomen etymologinen sanakirja on julkaistu vuonna 2004.) Käyttämäni lainaukset ovat siis edellä mainitusta teoksesta.
Jouko Heyno kirjoitti:Kun nyt vielä noista sanoista täällä on ollut puhetta, ja etymologioista, niin "suomi" tarkoittaa alkuaan liittokuntaa, se ei ylipäätään ole minkään kansan nimi -vaikka "kansa" tarkoittaakin ihan samaa.
henrik kirjoitti:Juttelin yhden lingvistin kanssa, ja hän kertoi käsityksenään, että Suomelle ei monista yrityksistä huolimatta ole löytynyt selkeää etymologiaa. Todennäköisimpänä hän piti sitä, että sana tulisi jonkinkielisestä paikannimestä jossain nykyisen Suomen alueelle, ja ilmaisu olisi sittemmin laajentunut ilmaisemaan Varsinais-Suomea ja myöhemmin koko Suomea. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1969) tosin ehdottaa, että on voinut olla myös Suomi-niminen henkilö, josta nimitys on lähtenyt liikkeelle.
Suomi: "Sanalla on vastine vepsää lukuun ottamatta kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. [- -] Sanan alkuperää on 1600-luvulta alkaen selitetty monella tavalla. [- -] Uudempien selitysten mukaan sanan vartalo on lainaperäinen, ja mahdollisia alkumuotoja on useita. Näistä yksi on balttialaisperäinen *sama-, joka juontuisi samasta maata merkitsevästä kantabaltin sanasta *zemé kuin heimon nimi -) hämäläinen. Toisen selityksen mukaan suomi juontuisi ihmistä merkitsevästä indoeurooppalaisesta sanasta [--] Mikään näistä tai muistakaan annetuista selityksistä ei ole saanut tutkijoiden yksimielistä kannatusta, joten sanan alkuperä on edelleen epäselvä."
Jouko Heyno kirjoitti:Totta kai Helsinski on suomalainen kaupunki. Se ei muuta sitä miksikään, että siellä näkyy ruotsalainen vaikutus. Se näkyy hyvin vaikkapa kaupungin nimessä: Suomalaisillehan tuo paikka on "Vironniemi"; ei "Helsingfors".
Klaus Lindgren kirjoitti:Heynolle: kyllä Helsinki on suomenkielisille aina ollut Helsinki, sen sijaan Vironniemi on varsin vähän käytetty suomennos Estnäsistä.
Klaus Lindgren kirjoitti:Helsinki perustettiin ruotsinkieliselle seudulle, Helsingen pitäjän Forsbyn kylän maille, kosken partaalle, josta nimi Helsingfors, joka sitten vääntyi suomenkielisten suissa Helsingiksi. Sittemmin kaupunki siirrettiin Tölön kylän Estnäsiin. Kaupungin nimi on tietääkseni ollut suomeksi Helsinki niin kauan kuin se on ollut olemassa.
Helsinki: "Suomen nykyisen pääkaupungin nimi
Helsinki on ruotsalaisperäinen paikannimi, jonka vanhin tunnettu asu on
Heelsingha. Tämän arvellaan aluksi tarkoittaneen Vantaankoskea. Nimen alkuperästä on annettu toisistaan poikkeavia selityksiä, mutta yleisimmin hyväksytyn käsityksen mukaan nimen ovat tuoneet mukanaan seudulle varhaisella keskiajalla Ruotsin Helsinglandista muuttaneet asukkaat. Suomen vanhassa kirjakielessä
helsinki esiintyy myös yleisnimenä merkityksessä 'Helsinglandin asukas' [- -]"
Vetehinen kirjoitti:Siis miksi ruotsalaiset kutsuvat lappalaisia lappalaisiksi? En ole löytänyt mitään selitystä ilmiölle. [...] Jollain tavalla sana lappalainen on syntynyt joko Ruotsissa tai Suomessa ja siirtynyt sitten toiseen kieleen, jonka puhujat ovat vaihtaneet vanhan lappalaista tarkoittavan sanan uuteen.
Jouko Heyno kirjoitti:Syy on kyllä hyvinkin selvillä. kyse on suomenkielen "lape", ~ syrjä, sanavartaloon yhdistettävissä oleva (nykyinen) etnonyymi. Alkuaan sana on tarkoittanut ylipäätään syrjäseutua, Lappia, ja se miksi ruotsin kielessä käytetään samaa termiä kuin suomessa, "samer" termin rinnalla, johtuu siitä, että termi on lainautunut skandinaaviskaan itämerensuomesta.
Lappalainen: "[- -] Saamenmaahan ja saamelaisiin viittaavat
lappi ja
lappalainen ovat nimityksiä, joita ovat vanhastaan käyttäneet monet muut kansat paitsi saamelaiset itse. Sanat tajutaan usein sävyltään pilkallisiksi, ja alkuperältäänkin niitä on arveltu eräänlaisiksi pilkkanimiksi.
"Yhden selityksen mukaan nimitys on syntynyt viikinkiaikana, ja sitä ovat aluksi käyttäneet ruotsalaiset varjagit. [- -] Varjagit kohtasivat Laatokan seuduilla sekä vatjalaisia että itsestään samaa nimitystä käyttävää, mutta selvästi vähäpätöisempää vuowjos-kansaa [saamelaiset kutsuivat tuolloin itseään tällä nimellä], ja pitääkseen nämä erossa toisistaan alkoivat väheksyvästi nimittää jälkimmäisiä 'lappusiksi, tilkkusiksi', ruotsiksi lappar ( - lappu).
"Toisen selityksen mukaan
lappi kuuluisi etymologisesti samaan yhteyteen kuin lape, lappea ja olisi alkuaan yleisnimi, jonka merkitys olisi aikaisemmin ollut 'syrjäseutu'. [- -] Toisaalta voidaan kuitenkin monet lappi-osan sisältävät nimet selittää aikaisempaan saamelaisasutukseen viittaaviksi, joten lappi on saattanut olla kansallisuusnimi jo ennen kuin siitä tuli paikannimi. Tähän viittaa myös se, ettei lappi-sanaa tunneta yleisenimenä suomen murteista. [- -]"
henrik kirjoitti:Todennäköisenä pidetään kuitenkin, että Suomella ei ole yhteyttä sanaan saame, joka on yleisen käsityksen mukaan samaa etymologista juurta sanan Häme kanssa.
henrik kirjoitti:Oli siis aikoinaan puhetta siitä, tuleeko "Häme" saamelaisten omakielisestä nykyään "saamea" tarkoittavasta sanasta. Tuolloin mainitsemani SKESin (jonka lähdearvon Jouko Heyno mitätöi) lisäksi tähän etymologiaan uskotaan ainakin Kaisa Häkkisen kirjassa "Mistä sanat tulevat" (1997) s. 245.
Häme: "Jo ammoisista ajoista lähtien itsenäisenä maakuntana tunnetun
Hämeen nimitys on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu heimonnimi
hämäläinen. Tämän kantaosan hämä- etymologinen vastine on saamelaisten omakielinen nimitys sápmi. Sanavartalon alkuperästä on esitetty useita kilpailevia selityksiä. [- -] Eräät tutkijat ovat halunneet yhdistää hämä-vartalon suomalaisten nykyisessä kansannimessä perustana olevaan suoma-vartaloon. Mitään yhtä, yleisesti hyväksyttyä käsitystä hämä-vartalon alkuperästä ei toistaiseksi ole olemassa. [- -]"
Tulipas pitkälti suoria lainauksia
. Toivottavasti nämä kuitenkin selvensivät hieman asioita
.