henrik kirjoitti:Jouko Heyno kirjoitti:Kun nyt vielä noista sanoista täällä on ollut puhetta, ja etymologioista, niin "suomi" tarkoittaa alkuaan liittokuntaa, se ei ylipäätään ole minkään kansan nimi -vaikka "kansa" tarkoittaakin ihan samaa.
Tällaista etymologiaa en ole kuullut aiemmin. En ollut tosin sitä neekeri-sanan selvitystäkään toisessa topiikissa.
Juttelin yhden lingvistin kanssa, ja hän kertoi käsityksenään, että
Suomelle ei monista yrityksistä huolimatta ole löytynyt selkeää etymologiaa.
Kuka?
Todennäköisimpänä hän piti sitä, että sana tulisi jonkinkielisestä paikannimestä jossain nykyisen Suomen alueelle, ja ilmaisu olisi sittemmin laajentunut ilmaisemaan Varsinais-Suomea ja myöhemmin koko Suomea. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1969) tosin ehdottaa, että on voinut olla myös Suomi-niminen henkilö, josta nimitys on lähtenyt liikkeelle.
Kumpikaan vaihtoehto ei kestä tieteellistä kritiikkiä.
Todennäköisenä pidetään kuitenkin, että Suomella ei ole yhteyttä sanaan saame, joka on yleisen käsityksen mukaan samaa etymologista juurta sanan Häme kanssa.
Oikeastaan todennäköisesti juuri päin vastoin. "Saame" lie yhteydessä "suomeen", "häme" ei. "Häme" kuuluu laajaan toponyymisanueeseen, joka ulottuu Jämtlandista vienan jem-toponyymeihin, yli koko itämerensuomalaisten keskisen murrealueen. Tämän samaan sanueeseen kuuluu se ihan oikea "Hämeenlinna", jonka jaarli Birger joukkoineen perusti 1200-luvulla, Jaaman linna. Koillis-Viro kuuluu myös samaan murrealueeseen, noin historiallisesti, kuin Kymenlaakso - nykyisinhän se on pitkälti venäläistynyt.
Kerrotko Jouko lähteistäsi tarkemmin? Ainakin kiinnostaisi tietää, millä kielellä Suomi tarkoittaa liittokuntaa ja/tai kansaa?
kyseessä on vanha skyyttalainen sana. Omassa opinnäytetyössäni olen todistanut, kirjallisiin lähteisiin nojautuen, että skyytit olivat Euraasiassa rautakauden alussa vaikuttanut kauppiaseliitti, joka kontrolloi Silkkitietä. Skyytit puhuivat kantaturkkilaista kieltä, josta myös liittokuntaa tarkoittava nykyinen "Suomi". Sana kuuluukin samaan sanueeseen kuin "Svea" ja "Schwaben". Vanhoissa kartoissa Itämeri onkin "Mare Suebicum". Tutkimukseni on lainattavissa. Yhtään virhettä tarkastajat siinä eivät kyenneet osoittamaan, joten kriittisesti tarkastellen sen pitäisi olla OK. Jorma Koivulehdon esittämä "alava maa", balttilainen laina, on jo Koivulehdon omankin tarkastelun nojalla semanttisesti mahdoton - jokainen, joka on käynyt Latviassa tai Liettuassa ymmärtää, että sieltä Varisnais-Suomeen, siis "varsinaiseen Suomeen", saapuneelle merenkulkijalle tulee viimeksi mieleen "alava maa".
Suomessa on myös laaja kantaturkkilainen toponyymisanasto, mm. "Turku", "Lieto", Päijänne", "Pielinen" jne. Samaan lainakerrostumaan kuuluu Kokemäenjoen vanha turkkilaisperäinen nimi, joka muuten, hauskaa sinänsä, on kiinaksi "Jangze". Samoin se noin 30% nykysaksan sanastosta, joka perinteisesti on esitetty oloevan alkuaan "tuntemattomasta kielestä X", on osoitettavissa kantaturkkilaiseksi lainaksi, samoin kuin lähes kaikki se kielenaines, joka erottaa germaanikielet muista indoeurooppalaisista.