Sanojen merkitys

[Heikki Jansson]

En minä Trilisseriä paheksu, jos kohta kohautinkin kulmakarvojani tuon lauseen lukiessani.

Luulen että pääsimme kertaheitolla yksimielisyyteen, ainakin suurinpiirtein. Minäkin nimittäin kohotin kulmakarvojani tuon Trilisserin lauseen lukiessani kunnes rauhoituin: sehän ei ollut pejoratiivi. Itse suhtaudun nimittäin myös tietäessäni tuon sanan tulenarkuuden siihen ja sen käyttöön varovaisesti, jotten vahingossa käyttäisi sitä tavalla, jota joku voisi (aiheettomasti) tulkita pejoratiiviseksi. Käytän sitä kuitenkin, jos tarve vaatii.

Muutoin on mielestäni kirjoituksessasi esiintuoma varsin perusteltua.

[PV]

Heikki Jansson kyseli, että oliko mielestäni hän ja nimimerkit PV ja Trillisser käyttäneet sanaa loukkaavassa merkityksessä. Vastaukseni tähän on kyllä.

Huomauttaisin että kun minä käytin sanaa kriittisesti ja lainausmerkeissä, kuvittelin että täällä ymmärretään että tarkoitin osapuilleen "ihmisiä joita sinä (muistaakseni Heikki Jansson) kutsut neekereiksi". Jansson tarttui tähän, luullen että minäkin huomaamattani käytän neekeri-sanaa. Minusta olisi korrektia että Jansson ei nitoisi minua, itseään ja Trilisseriä yhdeksi ryhmäksi, varsinkin kun olemme eri mieltä sanan käytöstä (niin kuin keskustelusta käy ilmi).

Tietenkin itsekin voisin käyttään sanaa neekeri tai negridinen rotu vaikkapa tutkimuksessa, mutta tutkimuskohteena. Jos ne esiintyvät lähdemateriaalissa, niitä on käsiteltävä. Siksi laitan yleensä lainausmerkit, milloin en lisää yhteyteen kokonaista selittävää lausetta (esim. "negridinen rotu, joka on kiistanalainen tai epätieteellinen käsite").

Selvyydeksi vielä Janssonin minulta lainaama rivi:

”Jos suuri osa ihmisistä - ja etenkin "neekerit" itse - kokevat sanan negatiiviseksi...”

Jatko (joka oli kätevästi jätetty pois) on tietenkin että sanaa ei kannata silloin käyttää. Jansson luki lainauksen niin etten minä vaan ollut keksinyt parempaa sanaa tuohon - tai oli lukevinaan.

[PV]

Mitä tulee neekeri-sanaan Trilisserin käyttämänä, itse en paheksu tietämättömyyttä/ajattelemattomuutta. Toisaalta sanan käyttö voi myös olla viattomuudeksi naamioitua kielipolitiikkaa (puhuja tekee itsestään esimerkin kansanomaisuudesta, jonka pitäisi legitimoida sana). Itse arvostan rehellistä argumentointia.

Trilisser sanoi:

Ei Lola Odusoga ole neekeri, hän on mulatti.

Miksi näin? Pitääkö henkilön syntyperä tietää, onko Odusoga "mulatti" siksi että toista hänen vanhemmistaan kutsutaan (?) "neekeriksi" ja toista "valkoiseksi"? "Mulattiuttahan" tai "neekeriyttähän" ei voi nähdä. Jouko Heynon mielenkiintoisten (ja kiistanalaisten?) esitysten mukaan suurin osa Afrikan tummaihoisista (mm. bantukielten puhujat?) ei ole "neekereitä", ja perinteisempienkin käsitysten mukaan "neekeriys" on sosiaalinen määritelmä - varsinkin kun biologiset määritelmät ovat pettäneet. Mikäli tulkitsin Trilisseriä oikein, Amerikan "neekereiksi" kutsutuista ihmisistä suurin osa on hänen mukaansa "mulatteja".

[Heikki Jansson]

Minusta olisi korrektia että Jansson ei nitoisi minua, itseään ja Trilisseriä yhdeksi ryhmäksi, varsinkin kun olemme eri mieltä sanan käytöstä (niin kuin keskustelusta käy ilmi).

Esitin viisi esimerkkiä lauseista, joissa on käytetty sanaa ”neekeri” neutraalilla tavalla. Siten on asianmukaista lausua, että nidoin nämä lauseet ryhmäksi. Sen sijaan ei ole asianmukaista sanoa, että nidoin näiden lauseiden kirjoittajat yhdeksi ryhmäksi. Huomion kiinnittäminen näiden lauseiden kirjoittajiin, kuten PV tekee, ei ole aiheellista. Lauseiden kirjoittajat ovat asiayhteydessä täysin toisarvoisessa asemassa. Yksinomaan lauseet sekä ”neekeri”-sanan käyttötapa lauseissa on ollut mielenkiinnon kohteena.

Kun PV esittää, että olisi korrektia olla nitomatta em. henkilöitä ryhmäksi (mitä minä en siis tehnyt, sen teki siis PV itse), voi hän varmaan olla siinä oikeassa: minusta taas on epäkorrektia moittia minua tätä, ikään kuin minä - eikä PV itse - olisi se, joka teki sen. On yleensäkin hyvä varmistua ennen kuin esittää toista koskevan paheksuntansa, että toinen on todella tehnyt sen mistä häntä moittii. Sitä ei PV siis tehnyt.

PV siirtää täten keskustelun henkilötasolle. No, ainahan siinä niin käy. Joudumme siis valitettavasti siihen keskusteluun joka koskee viestiketjun omaa historiaa, sitä, mitä tulikaan sanottua, joka yleensä ei kiinnosta muita, varsinaisesta aiheesta kiinnostuneita, tippaakaan.

PV jatkaa samoilla linjoilla, joita kommentoin edellä, hän vääristelee sitä mitä olen esittänyt jättämällä pois osia siitä mitä esitin, moittiakseen sen jälkeen minua siitä, että olisin muka jättänyt pois hänen esittämästään sen minkä hän itse jätti pois. Ensin siteerasin PV:tä ja toin esiin seikan X. PV puolestaan siteeraa minua vääristellen, ja jättää pois sen kohdan jossa esitin seikan X. Lopuksi PV syyttää minua siitä, että olen siteerannut HÄNTÄ väärin jättämällä muka esittämättä seikan X, jonka esitin.

Se PV:n teksti, jossa em. vääristelyt ovat sisältyy tähän:

”Jos suuri osa ihmisistä - ja etenkin "neekerit" itse - kokevat sanan negatiiviseksi...”

Jatko (joka oli kätevästi jätetty pois) on tietenkin että sanaa ei kannata silloin käyttää. Jansson luki lainauksen niin etten minä vaan ollut keksinyt parempaa sanaa tuohon - tai oli lukevinaan.

Sitä ”jatkoa”, jonka PV väittää perättömästi, että olen ”kätevästi” jättänyt pois, ei lainatussa lauseessa ollut. Sen lauseen jatko, josta lainaus on (aivan liian pitkä lainattavaksi), kuului: ” kokevat sanan negatiiviseksi, tätä olisi minusta asiallista kunnioittaa, eikä selitellä sillä että 60-luvulla ei tultu ajatelleeksi/kukaan ei loukkaantunut (no, eipä ollut yhteyttäkään, ainakaan tasavertaista).”. (PV:n viesti 2.7.07., tämän viestiketjun sivulla. 3.)

PV itse ilmoittaa, että pois olisi jäänyt tuon pitkän äsken lainatun lauseen tiivistelmä (ainakin lauseen tiivistelmä olisi pitänyt olla - niin kuin oli, mutta sen PV on pudottanut pois) PV:n esittää tuon pitkän lauseen tiivistelmäksi ”että sanaa ei kannata silloin käyttää”. PV:n mukaan olisi siis lainauksen olisi pitänyt kuulua - lisättynä hänen esittämän toivomuksen mukaisella jatkolla, joka alla vahvennettu seuraavasti:

”Jos suuri osa ihmisistä - ja etenkin "neekerit" itse - kokevat sanan negatiiviseksi...”
... sanaa ei kannata silloin käyttää”.
Minun lainaukseni PV:n tekstistä kuului (viestissä 23.7.):
”Sanaa ei tule käyttää ... ”Jos suuri osa ihmisistä – ja etenkin "neekerit" itse - kokevat sanan negatiiviseksi...”.

Se osa minun tekstistäni, jonka PV puolestaan pudotti lainatessaan minua pois on yllä vastaavasti vahvennettu. Vahvennukset osoittavat sen eron, josta PV moittii minua.

Jos joku osaa sanoa miksi PV repii vaatteensa tuosta, niin syön hatullisen karkkia.
- PV sai laatia sen tiivistelmän, jota hän toivoi itse omasta tekstistään, ja kirjoitti: "sanaa ei kannata silloin käyttää". Itse puolestani jouduin kirjoittamaan parhaan kykyni mukaan PV:n tekstiä kuvaavan tiivistelmän ja kirjoitin: "sanaa ei tule käyttää". Täten PV:tä joka pudotti pois minun tiivistelmäni, ja moittii minua siitä, että olisin muka pudottanut pois hänen, on vääristelty. En ennakoinut sanoja "kannattaa käyttää" vaan kirjoitin "tulee käyttää". Bravo, PV, Bravo! Syyllistyt itse tarkalleen siihen tökeryyteen, mistä minua syytät, ja johon minä en puolestani - tietenkään - syyllistynyt.

Huomauttaisin että kun minä käytin sanaa kriittisesti ja lainausmerkeissä, kuvittelin että täällä ymmärretään että tarkoitin osapuilleen

PV:n lausumia on kaikilta osin kuvattu esityksissäni täysin moitteettomasti. Myös PV:n nyt korostamia lainausmerkkejä olen lainauksen yhteydessä oma-aloitteisesti korrektisti korostanut vaikka se ei ollut ankarasti ottaen välttämätöntä (lainausmerkit mainittiin vasta pari viestiä myöhemmin, eikä siinä viestissä josta lainaus oli, mutta halutessani olla korrekti, muistin ottaa ne puheeksi, vaikkei niistä sen viestin yhteydessä, jota lainasin, mikään muistuttanut). Siten PV sai paremman kohtelun kun korrektius olisi välttämättä edellyttänyt mutta minua hän ei kohtele korrektisti ja moittii vielä päälle muka kärsimästään vääryydestä! Lukijoiden huomio on kiinnitetty niihin lainausmerkkeihin, joihin PV viittaa selvemmin kuin selvästi. Mikäli lukijat eivät ymmärrä niitä tai niiden merkitystä, on PV:n syytä hankkia itselleen kelvollisemmat lukijat, jotka paremmin ymmärtävät niitä. Niitä ei ujutettu jonnekin tekstin sekaan. Tässäkin kohdassa PV vihjailee, olin muka ehkä "lukevinani".


PV siis paheksuu minua, vielä peräti ilkeästi vihjaillen, esittäen että olin muka ”kätevästi” - sanalla ”kätevästi” PV vihjaa tahallisuuteen - jättänyt pois sellaista, mitä en ollut jättänyt pois. En katso tarpeelliseksi ruotia tuota PV:n vihjailevaa asiattomuutta sen enempää. Hänen kirjoittamaansa on lainattu niin korrektisti kun vain voi. Hänellä ei ole sen osalta sanaakaan nokan koputtamista ja hän itse syyllistyy moitittaviin virheisiin toinen toisensa jälkeen, hän ei tarkasta sanomisiaan, hän väittää minun niputtaneen sellaista, jota en ole niputtanut vaan hän itse, hän ei tarkastanut edes ennen kuin moitti julkisesti toista että hän on varmasti ymmärtänyt oikein ja lukenut kunnolla, ja lopuksi hän kruunaa omat virheensä esittämällä ilkeitä vihjailuja toisesta, joiden ydin on, että hän arvelee tietävänsä, että tein sen, mitä en tehnyt tahallani!

[Jouko Heyno]

Hei!

Ensinnäkin, jos asia kiinnostaa, on Marjo Kaartinen kirjoittanut suunnilleen asiaan liittyen teoksen nimeltä "Neekerikammo". Hän on sitä mieltä, että sana 'neekeri' ei ole suomessa koskaan ollut neutraali, vaan se on omannut aina negatiivisia konnotaatioita ja väheksyntää sitä kohtaan, johon sanalla viitataan. Sana itsessään ei tosiaan ole suomessa kovinkaan vanha, olisiko se tullut suomen kieleen 1800-luvun loppupuolella, samoihin aikoihin kuin rotuoppibuumi muutoinkin.

Täytyy sanoa, että Kaartisen kirja on yksi epätieteellisimmistä ja asenteellisimmista, sanoisin jopa rasistisimmista, kulttuurihistorian esityksistä, mitä olen lukenut, niin historiatieteen kuin kielitieteenkin näkökulmasta. Siitä lisää jatkossa ja muualla.

Ongelma sanan 'neekeri' käytössä on siinä, että mitä sillä oikein tarkoitetaan? Jos kutsuu jotain neekeriksi, niin mihin silloin viittaa? Kuten joku jo kirjoittikin, on suurin osa tämän hetken tiedemaailman ihmisistä hylännyt täysin rotuopit mahdottomina kategorioina. Yksinkertaisesti ilmaistuna: Rotu on länsimaalaisten luoma imaginaarinen kategoria, joka jo alunperin on luotu nostamaan toiset "rodut" toisia ylemmäksi. Jos siis hyväksymme tämän, niin mitä tarkoittaa neekeri? Käsittääkseni sen pitäisi tarkoittaa juuri niin sanottuun neekerirotuun kuuluvaa ihmistä. Mutta jos koko neekerirotua ei ole, niin mihin tuollaista luokittelua tarvitaan? Eikö voida puhua yksinkertaisesti ihmisistä?

Tässä yksi Kaartisen, ja muutoinkin ns. sosiaalitanttakirjoittelun, keskeisistä virheistä. "Rotu" on fenotyyppi, ja ihminen nyt vain kategorisoi ympäristöään, se on osa ihmisyyttä. Nuo kategoriat eivät ole "tieteellisiä"; vaan arkipäivän kategorioita. Ilman kategorisointia emme voi elää mielekästä elämää. Mistään hierarkkisuudesta ei kategorisoinnissa sinänsä ole kyse, vaan maailman hahmottamisesta ja mielekkäällistämisestä. Lisäksi kyse ei ole mistään "länsimaisesta" ilmiöstä, niin kuin nämä sosiaalitantat haluaisivat, vaan yleismaailmallisesta.

Jos sitten halutaan uskoa, että rotuja olisi olemassa ja joku pystyisi näiden rajat määrittelemään, niin silloin ymmärtäisin mihin 'neekeri'-sanalla viitataan. Mutta tällöinkin ongelmaksi nousee se, että sanaa on käytetty alusta asti vain negatiivisessa mielessä. Olen lueskellut paljon rotuihin liittyvää lehtikirjoittelua toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta suomessa. Yleiseksi tuntumaksi 'neekeri'-sanan käytöstä jäi se, että sitä käytettiin lähinnä joko Yhdysvaltojen "neekeriongelmasta" kerrottaessa tai käännösteksteissä, jotka nekin olivat yhdysvalloista. Eli vaikka itse sana 'neekeri' olisikin alunperin laina ruotsista, on sen sisältö muodostunut hyvin paljon yhdysvalloissa käydyn "rotukeskustelun" ehdoilla. Suomessahan "rotuongelmista" ei ole ollut paljoa puhuttavaa vasta kuin aivan viime vuosina, olimmehan hyvin suljettu maa aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti.

Juuri tätä tarkoitin. Ja sana itse on tullut suomeen juuri ruotsista, ja jo viimeistään 1700-luvulla, jolloin Ruotsissa toimi Euroopan ensimmäinen - ja tietojen mukaan tähän asti ainoa, korjatkaa, jos olen väärässä - valtion ylimmän hallinnon jäsen, ministeri, joka oli neekeri. Mutta "suljettu maa" Suomi ei toki ole ollut.

Eli ideani tässä on se, että tähän ryhmään kuuluvat tasan tarkkaan ne ihmiset, jotka laskevat itsensä kuuluviksi tuohon ryhmään. Ryhmän jäseniä ei voi mitenkään erottaa ulkonäön perusteella.

Ideasi on nimen omaan 180 astetta väärä. Ryhmään kuuluvat juuri ne, jotka kategorisoija siihen lukee. Hyvä analogia on kategoria "idiootit", johon eivät suinkaan kuulu ne, jotka pitävät itseään idiootteina, vaan ne, joita muut, kategorioijat, pitävät idiootteina. Se, ovatko he idiootteja, on sivuseikka.

[Jouko Heyno]

Ja kyse ei siis sittenkään ole termistä, vai kuinka. Ja enkö ole tätä koko ajan sanonut?

Kyse on sanasta ja sen merkityksistä. Jos maailmankuvamme muuttuu, sanastokin muuttuu. Mihin sanaa "neekeri" nykyään tarvitaan?

Puhuttaessa ryhmästä "neekerit". Eikös tuo nyt ole selvää?

Ja miten tämä tietämättömyys liittyy puheena olevaan asiaan?

Siten, että jos vaikkapa Hergé kuvaili afrikkalaiset tyhminä neekereinä, hän toimi silloisen jokamiehentiedon varassa, eikä häneltä voi paljon muuta vaatiakaan. Tänään jokamiehentieto Afrikasta on jo niin paljon paremmalla tolalla, että voidaan vaatiakin enemmän. Maailma on muuttunut ja jokamiehen maailmankuvakin on muuttunut, ja sanasta "neekeri" luopuminen auttaisi omalta osaltaan parantamaan sitä maailmankuvaa vielä paremmin todellisuutta vastaavaksi.

Jos Hergé kuvasi afrikkalaiset "tyhminä neekereinä", pitää olla myös "ei-tyhmiä neekereitä". Muutoinhan epiteetti on turha. Jos sanan vaihto auttaisi, USA:ssa ei oli rotuongelmia, koska sana "negro" on siellä jo "hyihyi"-sana. Mutta, kuten tiedämme, esnsnvaihto ei ole auttanut. Tuo maailman ainoa virallisesti rasistinen maa on sitä edelleen.

[Jouko Heyno]

Enkä oikein ymmärrä sitäkään, miksi pidättäytyminen loukkaaviksi koetusta sanoista olisi alistumista jonkun muun ehtoihin?

Tämä on traagisuudessaan koominen kommentti ja osoittaa, kuinka vaikeaa on puhua kielestä asiallisesti ja kielitieteellisesti. Sosiolingvistiikka ei todellakaan ole "arkisen helppoa": Jos kerran joku kokee käyttämäsi sanan loukkaavaksi ja sinä sen käytöstä luovut, niin silloinhan olet toiminut sen "jonkun" ehdoilla. Ei tuo nyt niin kauhean vaikeaa olle(?).

[Klaus Lindgren]

Kuten Heikki Janssonkin totesi, kyse on ihan tavanomaisista käytöstavoista. Sosiolingvistiikka liittyy asiaan sen verran, että kieli on aina vuorovaikutusta, ja kuten kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa, se toinen osapuoli on otettava huomioon. Suomenkielisten suomalaisten asema täällä Suomessa on sen verran vahva, että pelkoa alistetuksi joutumisesta ei tosiaankaan luulisi olevan.

[Jouko Heyno]

Kuten Heikki Janssonkin totesi, kyse on ihan tavanomaisista käytöstavoista. Sosiolingvistiikka liittyy asiaan sen verran, että kieli on aina vuorovaikutusta, ja kuten kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa, se toinen osapuoli on otettava huomioon. Suomenkielisten suomalaisten asema täällä Suomessa on sen verran vahva, että pelkoa alistetuksi joutumisesta ei tosiaankaan luulisi olevan.

Toiveiden ja todellisuuden sekoittaminen on riskialtista puuhaa. Olen jo antanut lukuisia esimerkkejä siitä, miten suomessa on alistuttu Yhdysvaltojen sisäpoliittisten ongelmien edessä, lie riittävästi. Kannattaa kuitenkin tutustua alan "huippuun", Marjo Kaartisen "Neekerikammoon". Jos se ei vakuuta, niin sitten ei mikään.

[PV]

Heikki Jansson,
olen pahoillani jos keskustelu menee henkilöön kohdistuvaksi. Halusin kuitenkin korjata sanomisiini kohdistuvan väärinkäsityksen tai väärinluennan.

Harmistuin kun et näyttänyt huomioivan ensimmäistä selitystäni sille, että en todellakaan käytä sanaa "neekeri" automaattisesti tai paremman puutteessa. Eri aaltopituus tai vahingossa huomioimaton kommentti saattaa etenkin verkkokeskustelussa näyttää tahalliselta.

Kun PV esittää, että olisi korrektia olla nitomatta em. henkilöitä ryhmäksi (mitä minä en siis tehnyt, sen teki siis PV itse), voi hän varmaan olla siinä oikeassa: minusta taas on epäkorrektia moittia minua tätä, ikään kuin minä - eikä PV itse - olisi se, joka teki sen.

Pointti kuitenkin oli se, että teit sen tarkoituksella tai et, esitit asian niin kuin olisimme samaa mieltä sinun ja Trilisserin kanssa kysyessäsi Annastiina Mäkilältä käytämmekö me kolme sanaa negatiivisessa mielessä. Ainakin Mäkilä näytti vastaavan kysymykseen kollektiivisesti (eikä ehkä palannut katsomaan mitä olin sanonut), mikä on tietysti hänen vastuullaan (ja verkkokeskustelussa aika ymmärrettävää), mutta kysymyksi oli johdatteleva. Mäkilä korjatkoon jos olen tulkinnut väärin.

Mitä tulee sanojen "kannattaa", "pitäisi/ei pitäisi" ja "tulee/ei tule" väliseen suhteeseen, olen kantani jo selittänyt. Neekeri-sanaa ei kannata käyttää kovinkaan monessa yhteydessä jos haluaa tulla vakavasti otetuksi. Tosiaan olen sortunut käyttämään varsinkin keskustelun alkuvaiheessa ilmaisua "ei tule", mikä on nähtävä yhteydessään. Parempi olisi sanoa "ei kannata" vaikka henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että puheen kohteena olevien toivomuksia tuleekin kunnioittaa.

Olet muuten oikeassa että minä en palannut lukemaan vanhoja viestejäni vaikka siteerasin aiempaa keskustelua, oma mokani. Pointit kuitenkin muistin mielestäni oikein, eri asia osaanko referoida niitä.

En odota sinun syövän hatullista karkkia tämän perusteella. Ylipäänsä on turhaa keskustella siitä kumpi vihjaili tai luki tarkoituksenmukaisesti ensin.

[Klaus Lindgren]

Jos sanan vaihto auttaisi, USA:ssa ei oli rotuongelmia, koska sana "negro" on siellä jo "hyihyi"-sana. Mutta, kuten tiedämme, esnsnvaihto ei ole auttanut. Tuo maailman ainoa virallisesti rasistinen maa on sitä edelleen.

Ei kukaan ole väittänyt, että sanan vaihtaminen poistaisi kertaheitolla kaikki ongelmat, tietenkään. Omalta osaltaan sanan vaihtamisesta on apua, varsinkin kun samalla korvataan vanhentuneet kategorisoinnit uusilla, paremmin todellisuutta ja oman ajan todellisuutta vastaaviksi. Jos antropologia (sekä fyysinen että muu) ja biologia ovat luopuneet kokonaan termistä "rotu" ja osoittaneet, että mustan Afrikan asukkaat eivät ole geneettisesti mitenkään yhtenäistä porukkaa, ei termille "neekeri" ole enää sen puolesta käyttöä. Ja jos meillä ei täällä suomalaisessa yhteiskunnassa ole mitään tarvetta luokitella ihmisiä "rodun" perusteella yhtään mihinkään kategorioihin (Yhdysvalloissa luokittelevat, mutta se on heidän murheensa), etenkään niin harhaanjohtavan tekijän kuin ihonvärin perusteella (ei, sambialaisella ja mustalla lontoolaisella ei edelleenkään ole mitään yhteistä), niin mihin tarvitaan termiä "neekeri"? Kuvaamaan "neekereitä"? Jaa ketä? Luokittelu on toki luonnollista, mutta jokainen ajatteleva ihminen pystyy kyllä miettimään luokitteluidensa perusteita ja jopa muutamaan niitä tarpeen tullen.

[Heikki Jansson]

esitit asian niin kuin olisimme samaa mieltä sinun ja Trilisserin kanssa

Höriset. Väitteesi on silkkaa ylivertaista roskaa. Vaivaako sinua unissakävely- ja kirjoittelu? Minun viestissäni ollut lainaus oli moitteeton eikä väittämääsi käsitykseen voinut tulla viestistäni.

Sinä väitit totuudenvastaisesti että minun viestiin ei olisi sisältynyt sitä mitä siihen sisältyi. Loukkasit minua perättömillä syytöksillä.

Totuudenvastaisen väitteesi mukaan ei seuraavan sisältämä muka ollut viestissäni: ”PV – joka ilmoitti katsovansa, että sanaa ei tule käyttää, kirjoitti:”

Esittämäsi väite kuului ”joka oli kätevästi jätetty pois”. Tämän väitteen esitit siitä huolimatta, että yllämainittu lause kuitenkin oli - ja on yhä edelleenkin - viestissäni 24.7. Miten se on sinne tulla tupsahtanut?

Edelleen, olet lainatessasi viestiäni 24.7. katkaissut lainauksesta pois tuon siinä esitetyn yllä mainitun lauseen.

Jäljennän tähän viestini sellaisena kuin sinun olisi pitänyt lainata siitä (nyt oleelliset kohdat merkitty nyt sinisiksi):

PV – joka ilmoitti katsovansa, että sanaa ei tule käyttää, kirjoitti:

”Jos suuri osa ihmisistä - ja etenkin "neekerit" itse - kokevat sanan negatiiviseksi...”

Tuskin katsot, että PV käytti sanaa ”haukkumasanana, joka osoittaa toisen imaginaarista kuulumista "alempaan rotuun".” - PV tosin huomautti itse että sana oli lainausmerkeissä, mutta minusta sei ei vaikuta asiaan – hän ei suinkaan puhunut tuosta sanasta vaan ihmistyypistä sijoittaen tosin sen sanan, jolla hän kuvasi heitä virheellisesti lainausmerkkeihin, ikään kuin hän ei olisi löytänyt parempaa sanaa.

Puutekohdat merkitty edelleen sinisellä seuraavassa. Punaisella on merkitty se lausesi, minkä sisältämän totuudenvastaisuuden siniset kohdat olisivat kumonneet.

Tähän kohtaan olin kirjoittanut. Puuttuva ilmenee ylle otetusta lainauksesta

”Jos suuri osa ihmisistä - ja etenkin "neekerit" itse - kokevat sanan negatiiviseksi...”

Tähän kohtaan olin myös kirjoittanut. Sen, mitä näkyy ylle otetusta lainauksesta
Jatko (joka oli kätevästi jätetty pois) on tietenkin että sanaa ei kannata silloin käyttää. Jansson luki lainauksen niin etten minä vaan ollut keksinyt parempaa sanaa tuohon - tai oli lukevinaan.

Mutta sinä höriset näin:

"esitit asian niin kuin olisimme samaa mieltä sinun ja Trilisserin kanssa "

Mitä ihmettä oikein höriset?

Etkö osaa lukea?: "PV – joka ilmoitti katsovansa, että sanaa ei tule käyttää"

Lukeeko tuossa "PV joka on samaa mieltä kuin Trilisser ja minä?

Oliko tuo lause siinä viestissä, jossa kysyin Annastiinalta hänen mielipidettään siitä, vai eikö se ollut, oliko siinä ne kohdat, jotka puuttuivat siitä lainauksesta, jonka sinä olit laatinut. Olitko siis jättänyt ne pois, vai etkö ollut?

Mistä maininnat on siinä tapauksessa viestiketjuun tupsahtaneet nyt? Siellä ne vain nyt joka tapauksessa ovat - ja ovat koko ajan olleet. Sinä jätit ne vain pois laatimastasi sitaatista. - Olen joskus leikkinyt kiusantekoleikkiä, jossa kirkkain silmin kiistetään todellisuutta, väitetään leikissä jollekin, että esimerkiksi kadun varteen pysäköityä autoa ei siinä ole. Sitäkö leikkiä pyrit leikkimään kanssani?

Sinun esittämäsi mukaan, en olisi 1) esittänyt kantaasi sanan käyttöä
koskevaan kysymykseen – kantasi ilmenee sinisellä merkitystä lauseesta yllä ja väitteesi on siten totuudenvastainen ja 2) että että en olisi asianmukaisesti esittänyt lainausmerkkejäsi koskevaa huomatustasi– mikä ilmenee toisesta lauseesta, ja osoittaa, että tämäkin väitteesi on totuudenvastainen.

Jos ylle sinisellä merkitsemäni kaksi kohtaa olisi ollut laatimassasi lainauksessa, olisi viestin lukija omin silmin voinut vakuuttua siitä, että viestisi oli paikkansapitämätön jo todeta itsekseen ”PV puhuu täyttä roskaa” - niin kuin puhuit.

Lapsikin näkee mitä asiassa on tapahtunut. Olet ensin lukenut viestini huolimattomasti. Tällöin olet tullut siihen käsitykseen, että siinä ei olisi muka sitä, mikä siinä sinusta olisi pitänyt olla – ja joka siinä myös oli mutta mitä et huomannut. Sen jälkeen olet kirjoittanut viestin, jossa syytät totuudenvastaisesti minua siitä, että olisin jättänyt pois sen mikä siinä oli. Totuutta vastaamattoman väitteesi tueksi olet lainannut viestiäni, muttet ole vieläkään huomannut lainauksen niitä kohtia, vaan katkaissut lainauksesi. Tämäkin oli seurausta alkuperäisestä huolimattomuudestasi.

Kuten huomaat en, kuten sinä teit, syytä sinua tahallisuudesta vääristelystä, huolimattomuudesta kylläkin. Paljon pahempia olivat syyksesi jäävät vihjailut, jotka olivat täysin aiheettomia eivätkä aiheutuneet huolimattomuudesta vaan olivat tahallista yritystä mollata minua. Sellaista ei saa esittää. Lisäksi viaksesi jää se, ettet huolellisesti tarkistanut viestiäsi ennen kuin lähdit julkisesti syyttämään toista. Siitä vastuun kannat yksin sinä. Se on hyvän tavan vastaista kaikissa olosuhteissa.

Odotan ilmoitustasi siitä, että olet tarkastanut asian ja havainnut omat erehdyksesi.

[Jouko Heyno]

Tässä kannattaa myös muistaa yksi kielitieteen, ja siis kielen, keskeinen periaate kielestä (ajatus on jo Saussurelta): Jos termi "neekeri" olisi jo alusta pitäen terminä pejoratiivinen (< lat. "peior", huonompi), pitäisi olla jokin samaa tarkoitetta merkitsevä termi, joka ei ole pejoratiivinen. Mikä tällainen termi olisi? No, sellaista ei ole. Kyse ei ole siis sanasta, vaan suhtautumisesta kohteeseen. tällöin on aivan yhdentekevää, mitä termiä käytetään, kuten USA:n kehitys on osoittanut.

[Jouko Heyno]

Jos sanan vaihto auttaisi, USA:ssa ei oli rotuongelmia, koska sana "negro" on siellä jo "hyihyi"-sana. Mutta, kuten tiedämme, esnsnvaihto ei ole auttanut. Tuo maailman ainoa virallisesti rasistinen maa on sitä edelleen.

Ei kukaan ole väittänyt, että sanan vaihtaminen poistaisi kertaheitolla kaikki ongelmat, tietenkään.

Väärin. Näin on monikin väittänyt, mm. Noam Chomsky.

Omalta osaltaan sanan vaihtamisesta on apua, varsinkin kun samalla korvataan vanhentuneet kategorisoinnit uusilla, paremmin todellisuutta ja oman ajan todellisuutta vastaaviksi.

Voisitko antaa tähän liittyvän, tähän keskusteluun liittyvän esimerkin?

Jos antropologia (sekä fyysinen että muu) ja biologia ovat luopuneet kokonaan termistä "rotu" ja osoittaneet, että mustan Afrikan asukkaat eivät ole geneettisesti mitenkään yhtenäistä porukkaa, ei termille "neekeri" ole enää sen puolesta käyttöä.

Jo termi "rotu" on suomessa erimerkityksinen kuin englannissa. Ja "rotu" on feno- ei genotyyppi. Se, ettei ihmisrotuja ole on väitteenä suunnilleen yhtä typerä kuin että koirarotuja ei ole. Nuo tieteenalat ovat luopuneet termistä nimeno maan poliittisita syistä, eivät tieteensisäisistä syistä.

Ja jos meillä ei täällä suomalaisessa yhteiskunnassa ole mitään tarvetta luokitella ihmisiä "rodun" perusteella yhtään mihinkään kategorioihin (Yhdysvalloissa luokittelevat, mutta se on heidän murheensa), etenkään niin harhaanjohtavan tekijän kuin ihonvärin perusteella (ei, sambialaisella ja mustalla lontoolaisella ei edelleenkään ole mitään yhteistä), niin mihin tarvitaan termiä "neekeri"?

Me nyt kuitenkin luokittelemme ihmisiä kategorioihin, vaikkapa "somalit". Se, kutsutaanko kategorioita "roduiksi" tai joksikin muuksi, on kokonaan toinen juttu. Se, että termiä "rotu" vältetään ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että arkipäiväisessä elämässä me ryhmittelemme ja kategorisoimme ihmisiä edelleen aivan kuten aikasemminkin.

Kuvaamaan "neekereitä"? Jaa ketä? Luokittelu on toki luonnollista, mutta jokainen ajatteleva ihminen pystyy kyllä miettimään luokitteluidensa perusteita ja jopa muutamaan niitä tarpeen tullen.

Toki. Mutta mitä tuo uusi luokittelu tuo mukanaan? Aivan saman kategorisoinnin periaatteen. Kokonaan toinen juttu on järjestellä kategorioita "paremmuusjärjestyksiin".

[Heikki Jansson]

... Ryhmään kuuluvat juuri ne, jotka kategorisoija siihen lukee. Hyvä analogia on kategoria "idiootit", johon eivät suinkaan kuulu ne, jotka pitävät itseään idiootteina, vaan ne, joita muut, kategorioijat, pitävät idiootteina. Se, ovatko he idiootteja, on sivuseikka.

Toinen esimerkki, tonttu-ukot: Tonttu-ukoista voi samoin kuin neekereistä, puhua ilman että heitä olisi määritelty ja näin siitäkin huolimatta että sellaisia ei ole reaalimaailmassa - kukaan keskustelijoista täällä keskustelupalstalla ei varmaan usko tonttu-ukkojen olemassaoloon reaalimaailmassa - paitsi ehkä Tylsimys joka on erikoistunut satujen kertomiseen, ja myös uskoo satuihin. Siitä huolimatta ettei tonttu-ukkoja ole reaalimaailmassa on niistä puhuminen mielekästä. Liioin ei ole järkevää katsoa, että se, ketkä kuuluvat tonttu-ukkoihin olisi riippuvaista siitä, ketkä laskevat itsensä tonttu-ukkoihin.

Vrt. myös Gottlob Fregen filosofia ( perusteos tältä osin : ”Sinn und Bedeutung, 1892”), jossa Fregen esimerkkinä on yksisarvinen, eli otus jota ei ole olemassa. (Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Analyyttin ... tlob_Frege ja linkeistä siitä eteenpäin löytyy valtavasti kirjallisuutta netistä) Sanalla ”yksisarvinen” tarkoitetaan kuitenkin jotain, siitä puhuminen on mielekästä (Fregen termi tälle osalle sanan merkitystä on sanan ”Sinn”, engl. ”sense”) mutta yksisarvisen viittausta ”Bedeutung”, ”reference”, ei ole olemassa. Annastiinan käsitysten taustalla on ehkä olettama, että kun sanalla ei ole viittausta, Bedeutung, kun rotua tai neekereitä jonain erityisen kategoriana tai ryhmänä ei olisi olemassa, niin niistä puhuminen ei olisi mielekästä. Sanalla ”neekeri” on kuitenkin tämän ryhmän olemassaolosta täysin riippumaton mieli ”Sinn”, ja tässä mielessä voidaan mainiosti puhua neekereistä täysin riippumatta siitä, onko sanalla viittausta ”Bedeutung”,”reference” vai ei. Kun ihmiset puhuvat neekereistä koskee puhe puhujien yhteistä mielikuvaa. Se onko tällä puheella ylipäätään viittaus, kohde reaalimaailmassa, tai mikä tämä kohde olisi, on tällöin puhujien kannalta epäolennaista.

Myös tonttu-ukoista voidaan puhua, yhtä lailla kun neekereistä tai maanviljelijöistä, jollain tietyllä tavalla, vaikkapa loukkaavasti tai informatiivisesti. Se, missä sävyssä puhutaan ilmenee kuten yleensäkin kunkin yksittäistapauksen kontekstista. Yksittäistapauksessa esitetyn lauseen ja sanan merkityssisältö ei selviä kirjoista eikä toisen maailmansodan jälkeisestä lehtikirjoittelusta, ei neekerien eikä tonttu-ukkojenkaan kohdalla, vaan siitä kontekstikokonaisuudesta, jossa lause esitetään.