Herrain päivät
Ruotsin valtiopäivät eli Herrain päivät avattiin Norrköpingissä 10. maaliskuuta ja ne päättyivät 15. kesäkuuta. Valtiopäivien ollessa koolla Kustaa IV Aadolf kruunattiin kuninkaaksi. Säätyjen kokous pidettiin kaukana Tukholmasta. Edellisenä vuonna oli koettu paha kato, ja maan taloudellinen tilanne oli kriittinen. Siksi kuningas pelkäsi levottomuuksia Tukholmassa. Kahdeksan vuotta sitten tapahtunut kuninkaan isän, Kustaa III:n, murha oli hyvässä muistissa.
Kustaa IV Aadolf, kuva vuodelta 1808. Museovirasto 9.12-72, 186169.
Kuninkaan liittoutuminen talonpoikien kanssa valtiopäivillä aiheutti aatelin ja kuninkaan välien kiristymisen. Useat kuningasta vastustaneet aatelismiehet ilmoittivat 29. toukokuuta luopuvansa aateluudestaan ja poistuivat valtiopäiviltä.
Valtiopäivät sääti raskaan omaisuusveron ja suostuntaveron ilman määräaikaa. Tämä tarkoitti, että uusia veroja voitiin määrätä kutsumatta säätyjä sitä varten koolle. Vero kohdistui omaisuusrajan vuoksi nimenomaan varakkaisiin.
Suomalaiset valtiopäivämiehet olivat kuninkaan politiikan takana.Uusi kuningas oli Suomessa suosittu, vaikka kaikki aatelin johtohenkilöt eivät olleet hänen kanssaan hyvissä väleissä. Kuningas vieraili Suomessa ja hänen kruunauksestaan julkaistiin arkkiveisu:
"Weisu. Kuningan ja Drottningin Kruunauxesta, ynä Printsin Syntymästä; Lyhykäysest ja yxinkertaisest kokonpandu Petter Wänäseldä Norrköpingisä, sinä 30 päiwänä Toukokuusa 1800."
Suomalaisten myötämieltä selittää, että edellisinä vuosina maan taloutta oli vihdoin alettu edistää perustamalla Suomen talousseura ja koskenperkausjohtokunta.