Yliopistolla levotonta
Kuva: P.A. Kruskopf, Rajajoki. Kuva tehty on 1840-luvun lopulla ja julkaistu väritettynä teoksessa La Finlande pittoresque. Helsingfors, Imprimerie de H.C. Friis. 1853.
Suomessakin opiskelijat olivat yhä useammin käyttäytyneet huonosti, melunneet ja häirinneet arvokkaita kansalaisia. Maaliskuussa ylioppilaat järjestivät Marseljeesia laulaen kissannaukujaisia uuden filososofian professorin G.F. Aminoffin, entisen rehtorin af Ursinin ja postipäällikkö von Wulffertin ikkunoiden alla. Opiskelijat olivat erikoisen suuttuneita siitä, että J.V. Snellman syrjäytettiin professoria valittaessa. Häirikönti tulkittiin koko hallituksen vastaiseksi mielenosoitukseksi.1
Suomen ja Venäjän rajalla oli rauhallista, mutta pinnan alla kyti levottomuus. Venäjän hallituksen suurin pelko oli, että valtakunta hajoaisi.
Suomessa "hullu vuosi" oli sujunut poikkeuksellisen rauhallisesti. Maan vähälukuinen ylioppilasnuoriso ei saanut liittolaisia yhtä vähälukuisesta kaupunkilaisväestöstä. Ylioppilaiden maaliskuinen mielenosoitus oli kuitenkin vakava oire. Siinä nähtiin paitsi moraalittomuutta myös kommunismia. Yliopiston hallintoa ja kurinpitoa päätettiin uudistaa Venäjän malliin. Tätä varten asetettiin komitea, jonka johtajaksi määrättiin hallitsijan luottomies kreivi C.G. Mannerheim.