Suomen kaarti

Suomen kaarti sai 14. toukokuuta liikekannallepanokäskyn poliittisen tilanteen jälleen kärjistyessä Keski-Euroopassa. Pataljoona vietiin meritse Riikaan ja sieltä Brest-Litovskiin.
Kaarti palasi Helsinkiin 17. lokakuuta. Joukkoon levinnyt punatauti oli aiheuttanut paljon kuolemantapauksia ja estänyt sen käyttämisen sotatoimiin unkarilaisia vastaan.

Suomalaisista upseereista, jotka palvelivat Venäjän armeijassa mm. C.M. Martinau otti osaa Unkarinretkeen prikaatinkomentajana. Venäläiset joukot auttoivat Itävallan keisarikunnan armeijaa kukistamaan unkarilaisten kapinan. Kaartia oli aikaisemminkin käytetty kapinoinnin nujertamiseen Venäjän muissa alamaissa. Puolan kapinaa 1830 oli kukistamassa suuri joukko suomalaisia sotilaita ja upseereita.

Suomalaisilla ei ollut varsinaisissa sotatoimissa merkitystä, mutta asia oli poliittisesti merkittävä. Hallitsija osoitti valtakunnan olevan yhtenäinen ja suomalaiset osoittivat olevansa uskollisia valtakunnan edulle.

Kaartilaiset olivat suomalaisia sotilaita, mutta yksikkö oli osa Venäjän armeijaa. Kaartin komentokieli oli siksi venäjä. Upseereissa oli sekä venäläisiä että suomalaisia.