Tullirajan puolustus

Venäjällä otettiin käyttöön uusi tullitariffi. Siinä tullimaksut olivat paljon korkeammat kuin Suomessa, missä tulleja oli koko 1840-luvun alennettu ns. salaisella taksalla.

Suomessa heräsi nyt pelko, että jos taksoja vanhaan tapaan lähennetään, tai tulliraja kokonaan puretaan, kuten tehtiin Puolan kohdalla, maalle koituisi huomattavaa vahinkoa. Tullipolitiikan arkkitehti von Haartman lähti puolustamaan Suomen erillistä tullilaitosta vetoamalla korkeimpaan paikkaan ja vihjaamalla asian poliittiseen merkitykseen eli kapinan vaaraan. Muistiossaan kenraalivernööri Menshikoville von Haartman kirjoitti:

"... jos keisarikunnan tullijärjestelmä ulotetaan Suomeen kaikessa ankaruudessaan ja kaikkine seurauksineen, romahtavat valtiolaitoksemme ja lainsäädäntömme käännetään nurin. Siitä lähtien emme voi säilyttää 18 vientija tuontisatamaa; rantojemme valvonta vaatii armeijan maalle vieraita tullivirkailijoita –­ ja tämä armeija olisi merkki vihamielisyydestä kahden kansakunnan välillä, joita hallituksen viisaus ja maltillisuus on onnistunut lähentämään... ja tämä maa –­ niin onnellinen, niin järkevä, niin perinpohjin suuren Hallitsijansa ylevämielisyydestä vakuuttunut –­ joutuisi sekin kaikkien niiden intohimojen saaliiksi, jotka järkyttävät ja hävittävät nykyajan yhteiskuntia."