Karkurit

Merimiesten karkaaminen oli yleinen ongelma. Moni oli lähtenyt, houkuteltu tai pakotettu matkalle väärin tiedoin. Useasti olot laivalla olivat huonot ja ainut keino saada parannusta oli karata tai uhata karkaamisella.

Valtioiden kesken oli laadittu sopimukset, joilla karkaamisia yritettiin estää. Yksi keino oli säätää kovat rangaistukset ja sopia siitä, että karkurit otetaan kiinni, vangitaan tai karkotetaan.

Elokuussa annettiin määräys, että suomalaisesta laivasta ulkomailla karkaavat merimiehet oli tuomittava sotapalvelukseen tai pakkotyöhön. Samalla vahvistettiin jo aikaisemmin määrätyt muut kovat rangaistukset. Koska asian osalta oli havaittu sekä tietämättömyyttä että leväperäisyyttä, asetuksen lopussa vielä varmistettiin, että tieto meni perille:

"Asianomaisten tiedoksi ja ettei tietämättömyyttä siitä, mitä niinmuodoin eteenkirjoitettu on, mahda edeskannettaa, pitää tämä säätämys mainittaman niissä kontrahteissa, jotka meriväenhuoneissa laivan asiamiehen edessä, kipparin ja merimiesten välillä merireisusta päätetään, ja joihin kontrahtiin blankettia, präntätyitä sekä Ruotsin että Suomen kielellä, pitää meriväenhuoneilta hankittaman ja asianomaisille saapuilla pidettämän."