Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Hämäläiset :: 1852 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Hämäläiset

Suomi-aikakauskirjassa ilmestyi Yrjö Koskisen Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä. Nimen takana oli ylioppilas G.Z. Forsman. Koskisen kirjoitus oli ensimmäinen suomenkielinen pitäjäkuvaus, joka Suomi-kirjassa julkaistiin. Samassa niteessä oli K.A. Backmanin Beskrivning öfver Jalasjärvi kapell. Kuvauksia laadittiin yliopistossa opinnäytteinä. Koskisen kirjoitus oli palkittu osakunnan kirjoituskilpailussa kaksi vuotta sitten.

Hämeenkyrön oloihin Forsman oli tutustunut hyvin ainakin pappilan näkökulmasta, sillä hänen isänsä oli siellä kirkkoherrana ja yritti kovasti kasvattaa kansaa hyville tavoille. Nuorempi Yrjö oli mukana tuumassa ja aloitti mm. kirjaston toiminnan.

Kertomus Hämeenkyröstä alkoi maantieteen kuvauksella ja eteni siitä asutushistoriaan ja paikannimien historiaan. Pitäjän asukkaat olivat oudon saamatonta ja hiljaista väkeä. Toisaalta "turhuus on kyröläisten päävika... Vaatteilla ja ajopeleillä semminkin öyhätään. Vaimoihmisillä on pyhinä silkki päällä, kultasormuksia ja muita hempuja...".

Koskinen ihmetteli, kuinka kyröläiset voivat niin erota pohjalaisista, vaikka olivat aluperin samaa kansaa. Selitys oli säätyläisten turmiollinen vaikutus Hämeen kansaan. Nämä olivat opettaneet kansan huonoille tavoille. Kertomuksessa esitettiin monia korjauksia kunnan asioihin. Koskinen osasi neuvoa jopa maanviljelijöitäkin.