Suomen kieli
Sotatila ja suomalaisten osoittama luotettavuus lienee vaikuttanut siihen, että vuonna 1850 annettua ankaraa kieliasetusta lievennettiin. Kun se oli muutoinkin huomattu huonoksi laiksi, keisari määräsi ministerivaltiosihteerin esittelyssä 12. lokakuuta, että suomenkielisten julkaisujen painatusluvan voi antaa sensuurikomitea. Toisin sanoen suomenkielinen kirjallisuus olisi nyt samanlaisen valvonnan alaisena kuin muutkin julkaisut. Näin vuoden 1850 asetus käytännössä kumoutui.Aloitteen hallitsijalle teki tiettävästi kenraalikuvernöörin virkaa hoitanut Platon Rokassovski. Loppuvuonna hänet kuitenkin siirrettiin pois Suomesta. Sodan vuoksi virkaan piti saada mahtavampi mies.
Vuoden 1850 määräyksestä oli monia arkisia haittoja. Niihin ja haluunsa kasvattaa lapsistaan uskollisia alamaisia, vetosivat Mikkelin seudun talonpojat, jotka osoittivat hallitsijalle varsin rohkean anomuksen.
"Teidän Majesteettinne Armossa tahtoisi säätää... Suomenkielen yleiseksi pääkieleksi Ruotsinkielen siaan, sekä opetuslaitoksissa että hallitusasioissa...".
Näin ei käynyt, vaikka asia olikin virallisesti esillä valtiosihteerin virastossa. Ainakin herrat taas tiesivät, mitä kansa oikeuksillaan tarkoitti.