Keisari kaupungissa
Nikolai I. Kuva: Museovirasto
Jokaisesta tuon monet vuodet autiona ja tyhjänä olleen palatsin ikkunasta loisti nyt valoa, kiireisiä ihmisiä näkyi liikuskelevan huoneissa, reki toisensa jälkeen pujahti linnanpihalle vieden sinne korkeimpia virkamiehiä ja kenraalikunnan jäseniä. Yhteen sulloutuneet ihmiset odottivat kärsivällisesti, ja myöhäisenä iltahetkenä alkoi äkkiä kuulua kaukaista kohinaa, joka lähestyi ja voimistui, kunnes...
"...jyrisevä eläköönhuuto kuului aivan läheltä, väkijoukko antoi tietä ja pitkä jono avonaisia kuomurekiä, kolmivaljakoita kiisi huimaa vauhtia niin, että lumi tuprusi ja vaahtoiset, korskuvat hevoset höyrysivät. Ensimmäisessä reessä mies, jonka kasvonpiirteet kaikki tunsivat, vaikka eivät olleet koskaan häntä nähneet, kuunteli jyriseviä eläköönhuutoja ja nyökäytteli ystävällisesti vastaukseksi. Keisari oli tullut! Hän oli nyt Suomessa, meidän kaupungissamme. Vastaanotto oli yhtä loputonta riemua. ((Anders Ramsay, Muistoja lapsen ja hopeahapsen I. Nikolai I:n vierailu Helsngissä maaliskuussa 1854.))
Nikolai teki vierailun Suomeen vahvistaakseen suomalaisten uskollisuutta ja saadakseen itse varmuuden niihin huhuihin, että Suomessa toivottiin Ruotsin liittyvän sotaan ja hyökkäävän Suomeen. Kuten Nikolai saattoi havaita, mitään vaaraa ei Suomessa ollut. Virkamiehet pitivät huolen, että maa näytti niin luotettavalta kuin mahdollista. Monia parhaiden perheiden poikia taisteli Venäjän armeijassa ja lisäjoukkojen värvääminenkin onnistui hyvin.
Alamaiset olivat innoissaan keisarin vierailusta. Hänen ja mukana matkanneiden poikien ylivertainen mahtavuus ei jättänyt kenellekään epäselväksi kenellä oli maassa valta.Nikolain ohjelmaan Helsingissä kuului vierailu yliopistolla sekä illallinen. Hän piti puheen ylioppilaille ja kehotti näitä liittymään sotaväkeen.Vastaanotto oli innostunut ja Nikolaille laulettiin Maamme-laulu ensi kertaa suomeksi. Seuraavana päivänä Nikolaille esittäytyi yhdeksän ylioppilasta "ensimmäisinä vapaaehtoisina". Heidät järjesti paikalle tarmokas ministerivaltiosihteeri Armfelt.
Vierailun aikana Z. Topelius nimitettiin häntä varten perustettuun Suomen historian professorin virkaan. Hänet nimitti yliopiston kansleri, matkalla mukana ollut perintöruhtinas Aleksanteri. Rahat virkaan otettiin kanslerin varoista. Topelius kiitti runolla Ensimmäinen veripisara.