• 
• 
• 
• 
• 

• 

Uusi aika

Käydessään Suomessa keisari saneli 24. maaliskuuta senaatin pöytäkirjaan yleisluontoisen luettelon uudistuksista, joihin senaatilla oli valtuudet, eli joita sen tuli alkaa valmistella. Monet asiat olivat olleet esillä aikaisemminkin, mutta nyt näytti tulleen tilaisuus saada jotakin aikaan. Jo tämän vuoden aikana annettiin useita uusia lakeja, mm. lääninhallituksiin määrättiin translaattorit kääntämään asiakirjoja suomeksi ja suomesta.

Aleksanterin toiminta nähtiin suuriluontoisena suuriruhtinaskunnan olojen kehittämisohjelmana, joka ilmensi uuden, vapaamielisemmän ajan koittaneen. Todellisuudessa valmistelutyön olivat tehneet Suomen virkamiehet.

Aleksanteri II:n lausuma senaatin pöytäkirjaan 24. maaliskuuta. Kuvassa on senaatin pöytäkirjaan tehty käännös ranskasta ruotsiksi. Päätöksen mukaan senaatilla oli valtuudet:

1. laatia esitys kaupan ja merenkulun tukemisesta ja, sikäli kuin se havaitaan mahdolliseksi, mainittujen elinkeinoalojen sotavahinkojen korvaamisesta;
2. osoittaa tarkoituksenmukaisimmat keinot maan teollisuuden kehittämiseksi sekä jo toiminnassa olevien tehtaiden ja teollisuuslaitosten elvyttämiseksi sekä myös sanotunlaatuisten uusien laitosten luomiseksi;
3. esittää suunnitelma maalaiskunnissa kansansivistystyötä harjoittavien alkeisja maalaiskoulujen järjestelyn edistämisestä;
4. kutsua koolle kenraalikuvernöörin puheenjohdossa toimiva komitea laatimaan ehdotus siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä maan sisäosien ja merisatamien välisten kulkuyhteyksien parantamiseksi sekä samoin yhteyksien parantamiseksi valtakunnan pääkaupunkiin uusien kanavien ja rautateiden avulla;
5. Iaatia suunnitelma alempien virkamiesten palkkauksen tarkistamisesta sen mukaan kuin valtion varat sallivat.

Asioiden valmistelu aloitettiin perustamalla komiteat tekemään ehdotuksia annetuista tehtävistä. Niihin valittiin ensi kertaa muitakin jäseniä kuin korkeita virkamiehiä.

Koulut

Kun Aleksanteri oli määrännyt, että kansansivistystä tarkoittavien koulujen järjestämistä maalaiskunnissa helpotettaisiin, tämä merkitsi, että vuoden 1851 koulukomitean ajatukset haudattiin. Se oli ehdottanut, että kansanopetus jäisi lukkarien hoitoon ja yhdistettäisiin rippikouluun. Koulumiesten, kuten Uno Cygnaeuksen, ajatukset olivat päinvastaisia, vaikka he eivät halunneetkaan erottaa koulua ja kristinuskoa.

Uusi koulujärjestys, joka koski kuitenkin vain oppikouluja, annettiin 7. huhtikuuta. Suomea sai käyttää opetuskielenä ala-alkeiskoulussa niille oppilaille, jotka eivät osanneet ruotsia. Uuden asetuksen mukaan varattomille oppilaille voitiin antaa vapautus koulumaksuista. Tämä ei koskenut tyttökouluja, sillä senaatti ei pitänyt tarpeellisena, että rahvaan tyttäret saisivat opillista sivistystä.

© Tekijänoikeudet