Kansakoulu

Otto Setälän anomus kansakoulun perustamiseksi ja laukkuryssien toiminnan estämiseksi. Päivätty Ylistaro 2.8.1856. KKK 158/1855-1857. I A. Kansallisarkisto.
Suomen talousseura korosti omassa lausunnossaan kansakoulun merkitystä teollisuuden ja koko elinkeinoelämän kehittämisen kannalta. Senaatti mieltyi Uno Cygnaeuksen esitykseen.
Cygnaeus
Pietarissa pappina toimiva Uno Cygnaeus jätti syyskuussa senaatille "Hajanaisia mietteitä Suomeen aiotusta kansakoulusta". Hän arvosteli kirkon kantaa ja korosti Pestalozzin ajatusta, että kansakoulun tuli kehittää lasten kaikkia henkisiä ja ruumiillisia voimia. Koulussa piti opettaa myös maallisia aineita. Koulun tarkoitus oli kohottaa kansan siveellistä tasoa ja edesauttaa siten koko kansakunnan menestystä. Jos "huonompi kansa" saisi käytännöllistä oppia, se osaisi myös itse auttaa itseään.
Cygnaeus esitti, että kansakoulu tulisi järjestää seuraavasti:
- Kansakouluja ja opettakoulutusta johtaisi ja valvoisi kirkosta erillinen kouluylihallitus.
- Ensin perustettaisiin seminaari, jossa koulutettaisiin kelvollisia opettajia – sekä miehiä että naisia – tulevia kouluja varten.
- Kansakoulussa tulisi opettaa myös käytännöllisiä aineita: käsitöitä, puutarhanhoitoa ja terveysoppia.
- Olisi erityisesti työskenneltävä naisten sivistyksen puolesta, heidän kun oli "hoidettava suvun hienoimpia taimia". Tämä tarkoitti lastenhoitoa.
Koulu meillekin
Myös tavallisen kansan parissa kouluun asetettiin suuria toiveita. Muutamat talonpojat ja työmiehet näkivät suomenkielisissä kouluissa oman ja lastensa tulevaisuuden. Eräs heistä, Otto Setälä Kokemäeltä, jätti viime vuonna kenraalikuvernöörille anomuksen, jossa esitti Cygnaeuksen tapaan:
"me tarvitsisimme suuresti kansa koulun, jossa opetetaisiin lukemaan, kirjottamaan, ja Räknäämään, ja ynnä myös tieteellistä maan viljellystä, Historiaa, ja maan tiedettä."