Vuoksen lasku
P.A. Kruskopf, Pärnän silta. Kuva julkaistiin 1853 teoksessa La Finlande pittoresque. Pärnänkoski ja silta ovat Vuoksen pohjoisella, Käkisalmen kautta Laatokkaan virtaavalla reitillä. Kalastus täällä taantui kun Vuoksi 1857 alkoi virrata Laatokkaan osin etelän kautta.
Suunnitelma ei saanut kannatusta, koska sen pelättiin haittaavan Käkisalmen kautta Laatokkaan laskevaa reittiä. Lisäksi Aleksanteri Nevskin luostari Pietarissa omisti Vuoksensuun lohenkalastuspaikat. Aleksanteri II:n uudistusohjelma muutti käsitykset Vuoksen laskusta. Nyt haluttiin nopea vesitie Pietarista Vuokseen ja Kiviniemi päätettiin puhkaista.
Kun uoma avattiin, suunnitelma osoittautui huonoksi. Väylästä tuli matala ja koskinen. Peltoa saatiin paljonkin lisää Äyräpään aluella, mutta hinta oli kallis. Vuoksen pinta laski 4 - 6 metriä. Se mataloitui liikaa ja Vuoksen pohjoinen haara kärsi sekä kalastuksen että laivaliikenteen osalta. Kansan pitkään vaatima vedenlasku johtikin siihen, että ihmiset alkoivat vaatia korvauksia sen seurauksista. Suomen valtio maksoi Nevskin luostarille korvausta menetetystä kalansaaliista.