Senaatti

Senaatin 50-vuotispäivän johdosta hallitsija antoi tunnustuksensa senaatille 20.9./2.10.1859. Sen.tal.os. KD 533/50 1859. Kansallisarkisto.
Valtiovaraintoimituskunta sai ostaa puut virkatalojen lämmitykseen. Lisäksi helpotettiin senaatin sisäistä virkakäsittelyä.1
Kiitokset
Senaatin 50-vuotispäivän johdosta hallitsija antoi sille tunnustuksensa. Hän kiitti senaattia työstä maan hyväksi ja uskollisuudesta monarkkia kohtaan. Senaatin toiminta alkoi vuonna 1809 hallituskonseljin nimellä. Ensin se suomennettiin Hallitus-Raadiksi.
Nimitys
Senaatin istuvat jäsenet nimitettiin 4. toukokuuta myös seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Viimeinen konservatiivi C. von Kothen sai eron kuitenkin jo kesällä. Tilalle tuli Suomen Pankin johtaja R.Trapp ja vuoden lopussa uudeksi senaattoriksi tuli kuvernööri S.H. Antell.
Isoja asioita
Aleksanteri II käski 9. toukokuuta senaattia valmistamaan luettelon kysymyksistä, joiden ratkaisu vaatii säätyjen päätöstä. Se piti valmistella salassa, ja kenraalikuvernööri vaati sensoreita pitämään huolen siitä, ettei asiasta kirjoiteta lehdissä.
Senaatti puuttui itse rohkeasti maan rahaongelmaan. Se esitti joulukuussa palaamista hopeakantaan, mistä oli sotavuosina käytännössä luovuttu. Samalla toivottiin, että Suomen Pankin ei tarvitsisi lunastaa ruplaseteleitä niiden metalliarvosta. Niiden reaaliarvo oli paljon alle nimellisarvon. Lisäksi ruplaa pidettiin liian suurena rahayksikkönä "köyhälle maalle".
Senaatin uusi voimamies, Haartmanin syrjäyttänyt Fabian Langenskiöld uskoi, että talous kehittyy parhaiten omalla painollaan, ilman valtion kaikkinaista valvontaa. Hän kannatti varsinkin sahateollisuuden vapautta.