Sairaanhoito
Rokotus
Rokottajan toimet lakkautettiin ja rokottaminen annettiin kätilöiden tehtäväksi. "Rokonpanijavaimoja" tuli asettaa lääneihin niin monta kuin pidettiin tarpeellisena. Kätilö sai rokotuksesta palkkiota 15 kopeikkaa hengeltä "paitsi talonpoikaiselta säädyltä ja yhteiseltä kansalta".
Uudistus oli tarpeen, koska ihmiset karttoivat rokottajaa ja noin puolet lapsista jäi siksi rokottamatta. Rokotuksen toimeenpanosta vastasi piirilääkäri. Tämä sai joka kevät papeilta listan rokottamattomista seurakuntalaisista. Pappi merkitsi rokotustiedot kirkonkirjaan.1
Sairaalat
Lääninsairaaloiden hoitoa muutettiin. Uudessa asetuksessa määrättiin mm., että "kultakin maksua vastaan viljeltävältä sairasvuoteelta" sai periä maksua vuorokaudelta 3 kopeikkaa hopeaa yli "päivän muonaerän". Köyhille hoito oli ilmaista. Sairaaloita oli yksitoista ja jokaisessa oli yksi lääkäri. Tämän vuosipalkka oli 500 hopearuplaa.
Turun sairaalasta määrättiin, että lahjoituksilla saadut sängyt piti merkitä taululla, jossa oli lahjamiehen nimi. Enin osa sairaspaikoista oli veneeristen tautien hoitoa varten. Näitä hoidettiin vuosittain noin 3.000 tapausta.1
- Armollinen Julistus rokon-panosta eli istuttamisesta Suomessa. 18.10.1859.Armollinen Julistus Suomenmaan läänin-lasarettien muutetusta hoidosta. 29.11.1859.
- Armollinen Julistus rokon-panosta eli istuttamisesta Suomessa. 18.10.1859.Armollinen Julistus Suomenmaan läänin-lasarettien muutetusta hoidosta. 29.11.1859.