Muita aiheita... ...
Suuri veneveistämö, Helsinki 1860. Kuva: C.A. Hårdh. Museovirasto.
Julistus oikeudesta kauppatawaroita Suomesta Wenäelle wiedä ja niitä sieltä tähän maahan tuottaa. 25.11.1861.
Maakauppa
Suuri veneveistämö, Helsinki 1860. Kuva: C.A. Hårdh. Museovirasto.
Julistus oikeudesta kauppatawaroita Suomesta Wenäelle wiedä ja niitä sieltä tähän maahan tuottaa. 25.11.1861.
Viime vuoden asetusta maakaupasta muutettiin siten, että kaupan sai perustaa lähemmäksikin kuin 50 virstan päähän kaupungista, "kun erinäiset paikalliset asianhaarat aihetta antavat". Rajoitus oli tehty kaupunkien porvarien suojaksi, mutta sen havaittiin ehkäisevän liiaksi kauppojen perustamista sinne, missä asiakkaita oli eniten eli tiheästi asutulla maaseudulla.
Maalaisten pankki
Suomen Hypoteekkiyhdistys aloitti toimintansa. Se antoi lainoja maatalouden kehittämiseen. Pankki perustettiin viime vuonna.
Helsingin laivaveistämö eli telakka
Vuonna 1856 myönnettyä laivojen rakennustarpeiden tullivapautta jatkettiin kolmella vuodella. Vapaus ei kuitenkaan koskenut höyrypannuja ja niiden osia. Lain tarkoitus oli auttaa maan kauppalaivastoa, josta sodan vuoksi menetettiin puolet. Ala elpyikin nopeasti. Kaupunkeihin oli tänä vuonna rekisteröitynä 505 alusta, joiden yhteinen tilavuus oli 60.000 lästiä. Näiden lisäksi liikenteessä oli noin tuhat pienempää maalaisalusta.
Paloapu
Kaupunkien yleinen paloapuyhtiö sai uudet säännöt ja taksan. Se aloitti toimintansa Turun palon jälkeen 1832.
Tullimuutoksia
Eläinten luiden ja luujauhon vientitulli nostettiin kolmesta kuuteen kopeekkaan leiviskältä. Luujauho on tärkeä lannoitusaine. Sitä tuotiin varsin paljon myös Venäjältä.
Laatokalle kulkeville laivoille määrättiin tullipaikat. Samalla perustettiin uusi tulliasema Heinimaan saarille Kurkijoelle. Viime vuonna perustettiin tulliasemat Käkisalmeen, Sortavalaan, Saunasaareen eli Metsäpirttiin ja Lungulan Pöllään. Tullivartiointi Laatokalla oli vaikeaa, koska luonnollisia satamia oli paljon ja pienimuotoinen tavaraliikenne vilkasta.
Venäjä ja muut valtiot sopivat Hannoverin kuninkaanvallan kanssa stadetullin lakkauttamisesta. Sitä kannettiin Elbeä pitkin kulkevilta laivoilta. Korvaukseksi Venäjä ja muut maat maksoivat Hannoverille korvausta yhteensä 2,9 miljoonaa Saksan talaria, josta Venäjän osuus oli 7.983 talaria. Ruotsin osuus oli 92.495 ja Ison-Britannia yli miljoona talaria.
Raha
Suomen rahauudistus eteni pienin askelin. Tänä vuonna annettiin laki uusien hopeaja kuparikolikoiden mallista ja samalla Suomen Pankille oikeus lyödä markkoja. Rahapaja oli kuitenkin vasta rakenteilla.
Sotilaiden eläkkeet
Suomen sotaväen upseerit, aliupseerit sekä virkaja palvelusmiehet saivat 60 vuotta täytettyään ja 25 vuoden palveluksen jälkeen eläkkeen. Korkein eläke, kenraaliluutnantin, oli 1.800 hopearuplaa eli 7.200 markkaa vuodessa, kapteenin 500 ruplaa, vänrikin 190, kirjurin 50 ja musikantin 35 ruplaa. Osaeläkkeen saivat ne, jotka olivat joutuneet esim. sairauden vuoksi eroamaan palveluksesta. Sodan vuoksi vammautunut sai aina täyden eläkkeen. Sotavuodet laskettiin palvelusvuosiin kaksinkertaisena, ei kuitenkaan valloitusjoukoissa vietettyä aikaa. Suomen sotaväestä eläkkeelle jääneet ja näiden perheet saivat passin Venäjälle ilmaiseksi.
Venäjänkauppa
Kaikki Suomenmaan asukkaat, säätyyn ja arvoon katsomatta, saivat oikeuden viedä tavaroita Venäjälle ja tuoda niitä maitse, jäitse tai Laatokkaa pitkin. Meritse tuonti on rajattu omaan ja naapurien tarpeeseen. Enemmän kuin omaksi tarpeeksi tavaraa saivat tuoda luvalla toimivat kauppiaat. Määräyksellä haluttiin estää laiton tuonti, jolla kierrettin tullimaksuja.Kiinnijääneen tavarat jaettiin kruunun ja kiinniottajan kesken. Luvattomat tavarat rikottiin.1