Merenkulku
Merikapteeni
Tammikuussa annettiin asetus laivan päällysmiehisyydestä. Ensi vuoden alusta lähtien ulkomaille purjehtivan laivan kapteenilla piti olla porvarioikeus suomalaisessa kaupungissa. Sen sai, jos oli suorittanut merikapteenin tutkinnon merimieskoulussa. Sama koski itämerikippareita, mikä oli alempi tutkinto, paitsi jos he kuljettivat maalaisten laivaa. Poikkeus olivat sotalaivaston upseerit, jotka saivat kuljettaa kauppalaivaa ulkomaille, myös virasta luovuttuaan. Rannikkolaivojen kapteeneilta ei vaadittu merikapteenin pätevyyttä, vaan "maakansan laivoja", jotka kulkivat enintään Tukholmaan asti, sai ajaa "hyvämaineinen kansalainen".
Merimieskoulu
Kapteeneita valmistaville merimieskouluille annettiin uusi ohjesääntö. Siinä tutkintoja laajennettiin. Niitä oli kolme: itämerenkipparin, styyrmannin ja merikapteenin tutkinnot. Kaikkiin pääsemiseksi vaadittiin meripalvelusta ulkomaanmatkalta ja mm. "Euroopan valtiollisen maantieteen tuntemus". Tutkintovaatimukset olivat melkoisen suuret. Pääsyvaatimuksena oli myös kohtuullisuus alkoholin käytössä:
"Joka on tunnettu ylöllisesti nauttivaksi väkeviä juomia, älköön saako merimieskoulussa opetusta, eikä siellä tutkintoa suorittaa, ennekuin todistetuksi tulee, että hän on tapansa parantanut."
Merisanakirja
Albin Stjercreutz julkaisi Suomalaisen meri-sanakirjan.
Laivaliikenne
Ensimmäinen laiva Tampereelta Hämeenlinnaan kulki viides päivä heinäkuuta.
Sumuvaara
Säännöt laivain yhteensattumisen estämiseksi merellä uudistettiin sen mukaan kuin Ranskassa ja Englannissa oli tehty viime vuonna. Säännöissä määrättiin mm. sumuvaroituksista, valomerkeistä ja väistämisestä.
Ulkomaankauppa
Suomen kauppalaivastoon kuului tänä vuonna 507 kaupunkilaisten kirjoissa olevaa purjelaivaa ja 25 höyryalusta. Näiden yhteinen kantavuus oli 67.000 lästiä. Maalaisten omistamia aluksia oli kaksi kertaa enemmä eli 1.095, mutta niiden kantavuus oli vähäisempi.
Suomeen saapui tänä vuonna lastia enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä lähes 234.000 lästiä. Tästä 81.000 tuli ulkomaalaisilla laivoilla. Ne veivät maasta tavaraa yhtä paljon. Laivat kulkivat hyvin harvoin ilman paluulastia. Pääosa ulkomaankaupasta tapahtui meritse. Viennin arvo oli 38,5 Mmk ja tuonnin 68,9 Mmk. Alijäämä oli suurin Venäjän ja Saksan kaupassa.