Suomen asema

Venäläinen lehti Birzevyja Vedomosti kirjoitti tammikuussa Suomen ja Venäjän suhteista. Venäjällä syntyi keskustelua Suomen asemasta, jonka liberaalit ja kansallismieliset näkivät eri tavalla. Viimeksi mainitut eivät voineet sietää Suomen saamaa kohtelua, joka erosi selvästi Puolasta ja Baltian maista. Suomen valtiopäivät, omat lait ja erillinen hallintokoneisto näyttivät olevan uhka valtakunnalle. Liberaalit taas puolustivat Suomea, koska näkivät täällä edistystä, jota kaivattiin Venäjällekin.

Birzevyja Vedomosti piti luontevana, että saman valtion alueella asuvat eri kansat pystyivät tulemaan toimeen keskenään, koska niillä oli yhteisiä etuja. Lehden mukaan Suomi ja Venäjä olivat kuin luotu toisilleen. Täällä tehtiin teollisuustuotteita, joilla oli hyvä menekki Venäjällä. Suomen kansa oli sen mielestä insinöörikansa. Mailla näyttää olevan edessään suuri yhteinen tulevaisuus juuri talouden alalla.

Ongelmina nähtiin esimerkiksi väärinkäsitykset:

"nykyisin on suomalaisten todella vaikea tuntea Venäjää ja venäläisten Suomea, jolloin väärinkäsitykset ovat sangen luonnollisia ja anteeksiannettavia. Toimittajamme ... tuntevat toisiaan riittämättömän vähän".

Tällä viitattiin Moskovski Vedomostin ja suomalaislehtien kinasteluun. Toimittaja esitti, että perustettaisiin palkintoja kansojen ystävyyttä edistämään.