Muita aiheita...
Kullervo
Aleksis Kiven jo vuosia sitten tekemä näytelmä Kullervo, josta hän sai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kilpapalkinnon, julkaistiin tänä vuonna melkoisen paljon uusittuna. Vuoden lopulla tuli painosta toinenkin näytelmä, Nummisuutarit. Tämä oli komedia, joka ihastutti varsinkin professori Cygnaeusta, jonka mielestä Kivelle oli myönnettävä siitä valtionpalkinto.

Frans Ludv. Schaumanin ym. anomus perustaa Kasvatusopillinen yhdistys. Jätetty professori Z.J. Cleven toimesta senaattiin 22.12.1863. Päätös tehty 21.1.1864. Sen.tal.os. AD 1702/253 1864. Kansallisarkisto.
Kasvatusoppia
Kasvatusopillinen yhdistys sai luvan toiminnalleen tammikuussa ja sen säännöt vahvistettiin 24. maaliskuuta. Perustajien kärjessä olivat professorit Frans Ludv. Schauman, Z.J. Cleve ja Fredrik Cygnaeus. Aloite yhdistyksen perustamiseen tehtiin viime vuonna Hämeenlinnan opettakokouksessa.
Uusi koulu
Helsingin normaalikoulu aloitti toimintansa 1. syyskuuta. Luokkia oli aluksi kaksi ja koulun opetuskielenä oli ruotsi, myöhemmin myös suomi.
Kansaa sivistämään
Kansankirjastoja syntyi Suomeen kuin sieniä sateella. Niitä löytyi paitsi kaupungeista, myös useissa maaseudun pitäjissä oli kirjasto, kuten Pohjois-Karjalan jokaisessa emäpitäjässä. Ne olivat syntyneet säätyläisten aloitteesta, vaikkakin ne oli tarkoitettu laajemmalle lukijakunnalle. Julius Krohn puolestaan alkoi julkaista kuvalehteä Maiden ja merien takaa, jonka tarkoituksena oli saada sivistyneistö lukemaan suomea.
Painomitat
Vanhat "merikaupunki-, vuori-, takkirauta- ja maakaupunkipainot ovat huomatut Suomenmaalle tarpeettomiksi" ja poistettiin käytöstä.
Suomennoksia
Tänä vuonna suomennettiin mm. H. Meltzerin Poliisihistorioita eli Tauluisia Kansan Elämästä, sekä William Shakespearen Macbeth.
Kämnerioikeus
Kaupunkilaisten pyynnöstä Haminan ja Kokkolan kämnerioikeudet lakkautettiin. Ne lopettavat kuitenkin vasta kun nykyinen esimies erosi virastansa. Kämnerioikeus oli alin oikeusaste kaupungeissa. Se ratkaisi pienet riitaasiat, joissa "ei ole uhattu kenenkään henkeä tai kunniaa". Niiden tehtävät olivat isommissa kaupungeissa siirtyneet raastuvanoikeudelle.
Lehtijuttuja
"Ikivanhoista ajoista on alemman kansanluokan keskuudessa tapana venäläisen pyhän aikoihin pukeutua toisen sukupuolen vaatteisiin ja kiertää talosta taloon. Tarkoituksena on pysyä tuntemattomana ja improvisoida mahdollisimman hupaisia ja kiihottavia kohtauksia, niin että naiset ja lapset kiljuvat. Kerätyillä varoilla kustannetaan hauska ilta, joka saattaa kehittyä aivan bacchantiseksi." Wiborgs Tidning 6.1.
Muita tämän vuoden uutisia olivat mm. suomalaisten nuorten innostus osallistua Tanskan sotaan Preussia vastaan. Yksi heistä oli Herman Liikanen.
Ripitys
Valtiopäivien päätöksen mukaisesti luovuttiin ns. kirkonrangaistuksesta eli häpeärangaistuksesta. Samaten luovuttiin kirkolle maksettavasta sakosta "kahdennaimisesta, huoruudesta, muusta salavuoteudesta ja ajattomasta vuoteudesta". Kirkkokurin voimassapitämiseksi määrättiin kuitenkin, että mainittuun rikokseen syyllistä miestä tai vaimoa ei päästetty Herran ehtolliselle ennenkuin tämä oli suorittanut papin edessä, kahden vierasmiehen todistaessa, salaripin ja saanut synninpäästön. Salarippi toimitettiin sakaristossa, tai jos tuomittu vaati, kirkossa tai papin kotona. Tämä merkittiin kirkonkirjaan kirjoittamalla "ripitetty".1