Hopeamarkka
Suomen rahauudistus vietiin loppuun, kun hallitsija marraskuussa antoi asetuksen, jolla metallirahasta eli hopeamarkasta ja hopearuplasta tuli maan ainoat maksuvälineet. Tällä toimella markan arvo sidottiin hopeaan ja irrotettiin seteliruplasta, jonka arvo oli epävakaa ja laskeva. Sen takia myös markan hopeakurssi laski, mistä syystä kansalaiset olivat tyytymättömiä. Hopeakanta poistaisi tämän ongelman. Vakuus markalle saatiin 8 Mmk:n lainasta, jonka Hypoteekkiyhdistys talletti Suomen Pankkiin.Suomen Pankin setelit kävivät rahasta vielä vuoden ajan. Tulevana vuonna ne lunastettaisiin hopealla. Seteliruplat jäivät kokonaan pois liikkeestä.1 Suomen Pankilla ei ollut vielä omaa setelipainoa. Kuvan seteli on painettu Preussin valtionpainossa, ja sen on piirtänyt pietarilainen A. Fadejev.
Mynttilaitos
Mynttilaitos eli rahapaja sai ohjesäännön. Laitoksen tehtävä oli painaa Suomessa käytettävät hopea- ja vaskirahat. Ohjesäännössä määrättiin mm. rahojen painosta ja metalliarvosta eli sekoitussuhteesta:
"Jos punnittaessa huomattaisiin, että mynttorahain paino nousee sille myönnetyn vaihevaran ylitse, pitää koko ryhmä, kappale kappaleelta, mynttilaitoksessa uudelleen koeteltaman ja harhapainoiset rahat pois otettaman."