Muita aiheita...
Linnaoikeudet
Linnaoikeudet lakkautettiin 14. tammikuuta annetulla asetuksella. Niille kuuluneet asiat määrättiin käsiteltäviksi yleisissä oikeuksissa. Täten kumottiin linnaoikeuksista vuosina 1696, 1798 ja 1817 annetut määräykset. Ruotsissa linnaoikeus oli lakkautettu vuonna 1844.
Linnaoikeus oli oikeusistuin, joka käsitteli kuninkaan hoviväen ja palvelijoiden asioita. Sitä ennen se tarkoitti aateliskartanoille myönnettyä paikallista ja tilakohtaista oikeutta oman väen asioissa. Tämä oli lakkautettu jo 1692.Tällä vuosikymmenellä lakkautettiin muutkin raastuvanoikeuden ja kihlakunnanoikeuden rinnakkaiset oikeudet.
Pormestari
Ouluun päätettiin perustaa toinen pormestarin virka. Toisesta tuli vastedes kunnallispormestari ja toisesta oikeuspormestari. Edellinen oli maistraatin ja jälkimmäinen raastuvanoikeuden esimies. Näin hoidettiin käytännössä se hankaluus, että maistraatti oli kaupungeissa sekä toimeenpaneva elin, kaupunginhallitus, että sitä valvova elin ja paikallinen oikeisistuin. Kunnallispormestarista tuli "kaupunginjohtaja". Pormestarien palkan maksoi kaupunki, mutta heidät nimitti virkaansa kenraalikuvernööri kaupunkilaisten esityksestä. Myös kaupunkeja koskeva kunnallisuudistus oli vireillä.
Poliisi
Poliisi menetti oikeuden käsitellä erinäisiä järjestysrikkomuksia, kuten sapatin rikkomista. Ne oli annettava raastuvanoikeuksien käsiteltäväksi.
Ammattiyhdistys
Helsingissä perustettiin 26. tammikuuta Suomen koneenkäyttäjien yhdistys. Tällaisia yhdistyksiä ei maassa ennen ollut. Kun ammattikunnat nyt oli kielletty, käsityönharjoittajien ja muiden ammattilaisten tuli perustaa yhdistyksiä valvomaan ammatin tasoa ja myöntämään mestarikirjoja. Koneen käyttäjien ammattikuntaa ei ollut ennen ollut, joten yhdistys on luonteeltaan uudenlainen.
Viinan vaarat
Viina vei monen miehen tuhoon. Ongelman nähtiin tosin koskettavan vain köyhiä, joilla ei olisi ollut varaa käyttää alkoholia.
Urakehitystä
Suomalainen Theodor Bruun, joka viime vuonna sai salaneuvoksen arvon, nimitettiin Venäjän hallitsevan senaatin jäseneksi. Hän valmistui lakitieteen kandidaatiksi Pietarin yliopistossa ja pääsi vuonna 1844 virkamieheksi keisarin kansliaan. Siellä hän kyvykkäänä virkamiehenä eteni nopeasti eri asteissa. Bruun osallistui Suomen valtiopäiville 1863-1864 aatelissäädyssä. Hän osasi varsin huonosti suomea ja ruotsia, eikä seurannut aktiivisesti Suomen asioita.