Muita aiheita...
Tilastotoimisto
Kesäkuussa perustettiin Tilastollinen virasto Suomenmaata varten. Siihen kuuluivat pääneuvosto ja tilastollinen toimisto, jonka tehtävä oli "koota tilastollisia tietoja Suomenmaan tilasta ja yhteiskunnallisista oloista". Vuodesta 1865 alkaen maassa oli ollut väliaikainen tilastotoimisto, jolla oli ollut sama tehtävä.
Toimistoon palkattiin esimies, kanslisti ja vahtimestari. Esimiehen palkka oli etuineen 6.000 markkaa vuodessa, vahtimestarin 600 mk. Käyttömenoja toimistolle myönnettiin vuodeksi 4.400 markkaa. Toimisto oli yleisön palvelua varten avoinna arkipäivinä klo 10-14. Sen johtajaksi tuli tohtori K.F. Ignatius.
Viinatehtaat
Luvan väkiviinatehtaan perustamiseen sai senaatilta. Toimintaa valvottiin pikkutarkasti, mm. laitteet piti valtion tarkastajan sinetöidä siksi ajaksi, kun laitoksessa ei tislattu. Tarkastuksen kustannukset maksoi tehtailija. Maksu oli 200-400 markkaa sekä yksi penni jokaiselta yli 10.000 kannun tulleelta viinakannulta. Lisäksi oli maksettava paloviinaveroa, jonka valtio kantoi.
Tuotteita sai myydä siten kuin 1868 annettu laki määräsi. Kunta sai määrätä viinan myynnistä haluamansa maksun. Tästä tuli kunnille tärkeä tulolähde varsinkin kaupungeissa. Kun ajat paranivat, viime ja tänä vuonna perustettiin paljon uusia tehtaita.
Maaseudun kaupat
Maaseudun kaupan sallimisen jälkeen uusia kauppoja syntyi sinne varsin hitaasti. Tänä vuonna niitä oli kuitenkin jo yli tuhat eli keskimäärin kaksi pitäjää kohti. Vaasan läänissä oli kuitenkin ollut epäselvyyttää, saiko kaupan perustaa toiselle paikkakunnalle kuin missä itse asui. Armollisessa kirjeessä 30. toukokuuta todettiin, että näin sai tehdä, jos paikkakunnnan kunnallishallitus myönsi kauppaluvan. Kaupungeissa kauppiaita ei ollut enää paljoakaan enempää: 1.590 kauppiasta.
Kattohuopa
Tulenkestävien kattoaineiden tullivapautta jatkettiin 10 vuotta. Ehtona tullivapaudelle oli, että näitä aineita todella käytettiin talonkattoihin kaupungeissa. Maahantuojan piti esittää tästä todistus kolmen vuoden kuluessa.
Paperitehdas
Forssan puuvillatehtaan omistaja Axel Wahren päätti perustaa paperitehtaan Kuusankoskelle. Tarkoitus oli rakentaa puupaperia valmistava tehdas, jollaisia ei vielä varsinaisesti ollut. Maassa oli kaksi toimivaa puuhiomoa, Serlachiuksen laitos Mäntässä ja Idestamin laitos Tampereella. Ne eivät tehneet itse paperia.