Muita aiheita...
Ylioppilastalo
Helsingin Ylioppilastalo vihittiin 26. marraskuuta. Se valmistui nopeasti, sillä rakentaminen aloitettiin vasta viime vuonna. Talon piirsi Hampus Dahlström. Rahat taloon saatiin kansalaiskeräyksellä. Sitä ennen hankkeeseen oli saatu yliopiston johdon siunaus. Oma talo korosti ylioppilaiden arvon nousua ja itsenäisyyttä. Juhlarunon avajaisia varten kirjoitti Elias Lönnrot. Juhlassa juotiin säilyneen laskun mukaan 463 pulloa olutta, 75 puolloa viiniä ja 130 kannua muita juomia. Vieraita oli Ruotsista ja Pietarista asti. Juhla sujui ilman rettelöitä, vaikka sellaisia pelättiin Saksan ja Ranskan sodan vuoksi.
Muinaismuisto-Yhtiö
Suomen muinaismuistoyhdistyksen säännöt vahvistettiin senaatissa 9. syyskuuta. Keisari oli vahvistanut säännöt 20. elokuuta. Kuvassa on perustajien, Z. Topeliuksen, H.A. Reinholmin ja J.R. Aspelinin hakemus yhdistyksen perustamista varten. Aloitteentekijä yhdistyksessä oli maisteri Aspelin, joka muiden nuorten kanssa halusi elvyttää arkeologista tutkimusta. Yhdistys kokosi esineitä, julkaisi tutkimuksia ja jakoi apurahoja alan harrastajille.
Tiedettä
Charles Darwinin teos lajien synnystä ilmestyi ruotsiksi. Suomessa sitä puolustivat näkyvästi A.J. Mela ja J.A. Palmen. Kirkon asenne oli jyrkän kielteinen ja Darwinin oppi nähtiin vaarallisena.
Suomalainen matemaatikko Lorenz Lindelöf julkaisi huomiota saanen tutkimuksen Propriétés générales de polyédres, qui sous une étendue superficielle donnée renferment le plus grand volume. Lindelöf valittiin tänä vuonna myös yliopiston uudeksi rehtoriksi sekä suomen kielen käyttöä tieteellisessä opetuksessa pohtivan komitean puheenjohtajaksi.
Sokeainkoulu
Kuopioon perustettiin suomenkielinen sokeainkoulu. Laitoksen tarkoituksena oli:
"kasvattaa ja valmistaa parantumattomia sokeita, suomea puhuvia lapsia kumpaisestakin sukupuolesta kristillisiksi ja hyödyllisiksi yhteiskunnan jäseniksi ei ainoastaan jakamalla heille sitä hengellistä sivistystä, jota he voivat vastaan ottaa, vaan myöskin neuvomalla ja harjoittamalla heitä käsityöhön, jolla sitten saattavat mahdollisimmassa määrässä olla toimeentuloonsa avullisina".
Opetus oli maksutonta, mutta jos vanhemmilla oli varoja, lapsen ylläpidosta tuli maksaa 200 markkaa vuodessa.
Kouluylihallitus
Kouluylihallitus, joka perustettiin viime vuoden marraskuussa, aloitti toimintansa heinäkuun 1. päivänä. Sen tirehtööriksi määrättiin kenraali Casimir von Kothen. Tämä ei ollut varsinainen koulumies, vaan taustaltaan sotilas ja hallintomies. Hänet nimitettiin silti myös yliopiston sijaiskansleriksi.
Kenraali ymmärsi tehtäväkseen valvoa, että maan opetus olisi oikeissa käsissä ja etteivät "uneksijat" pääsisi horjuttamaan valtakuntaa. Myös lain mukaan ylihallituksen tehtävä oli valvoa, että kouluissa opetettiin tuleville sukupolville "oikea käsitys alamaisten velvollisuuksista sekä esivallan kunnioittamisesta".
Poliisi
Viime vuoden elokuussa annetulla asetuksella kaupunkien poliisilaitokset eivät saaneet enää vuoden alusta lukien käyttää tuomiovaltaa "vähemmissä rikosasioissa, jotka koskevat kirousta ja melskettä kadulla... kuin myöskin sapatin rikkomista sekä juopumusta ja juoppoutta". Nämä asiat piti vastedes käsitellä raastuvanoikeudessa.
Vesi ja leipä
Senaatti ilmoitti joulukuussa kuvernööreille, että "vedelle ja leivälle" tuomittujen vankien tuli rangaistusaikana saada ravinnokseen leipää, joka oli tehty puhtaasta ruisjauhosta.
Taideuutisia
Helsingin Teatteriorkesterin johtoon kutsuttiin Nathan B. Emanuel.
Verdin ooppera Trubaduuri esitettiin ensi kerran suomen kielellä marraskuun 25. päivänä Helsingissä.
Elias Lönnrot jatkoi työtään virsikirjan uudistasmiseksi. Tänä vuonna ilmestyi laajan sarjan osana Suomalainen virsikirja väliaikaiseksi tarpeeksi. Hänen virsiään pidettiin arvossa niiden hartaan koruttomuuden vuoksi.
Kaarlo Bergbomin suomenkielinen kaksinäytöksinen kiihkeä ja jännittävä murhenäytelmä Paola Moroni sai ensiiltansa.
Kirjauutisia
Walter Scottin teos Ivanhoe ilmestyi suomeksi Julius Krohnin kääntämänä.
Vuonna 1864 Suomettaressa julkaistu laajahko kertomus K.J. Gummeruksen Johannes, töllin lapsi, painettiin nyt yhtenä kirjana nimellä Ylhäiset ja alhaiset. Se oli romanttinen tarina köyhän torpanpojan ja ylhäisen neidon rakkaudesta. Se oli ensimmäinen suomenkielinen romaani, vaikka Aleksis Kiven Seitsemän veljestä saikin tämän tittelin julkisuudessa.
J.V. Snellman valittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi.
Lähetystyö
Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat Ambomaahan heinäkuussa. He olivat Suomen Lähetysseuran lähettiläitä. Seura oli perustettu jo vuonna 1859 ja vuodesta 1862 alkaen se koulutti sananviejiä. Pari vuotta sitten omaksi kohdemaaksi valittiin Ambomaa eli Ovambo. Työ aloitettiin neljän heimon parissa. Tarkoitus oli kouluttaa nuoria ja tehdä kristinusko sitä kautta heille tutuksi. Varat työhön saatiin kolehdeista, joita Lähetysseuralla oli lupa kerätä.
Myös kotimaassa tavattiin vielä väkeä, joka uskoi esikristillisiin maagisiin voimiin. Nuori ylioppilas E.G. Palmen hämmästeli asiaa kirjeessä isälleen ja päätteli koululla olevan vielä suuri työ edessään:
"Saa nähdä, miten kauan kansakoulujen on tehtävä työtä ennen kuin kaikki ammoisista ajoista asti rehottava rikkaruoho on kitketty. Ihmiset tietävät noituuden olevan epäuskoa, mutta luottavat siihen melko yleisesti. Kaikki osaavat kertoa edellä mainitun kaltaisia tapauksia, mutta viranomaiset ovat voimattomia. Virallisesti asiasta ei saa edes puhua."
Uutisia
Beethovens sekularfödelsedag, fest å Nya teatern. Finlands Allmänna Tidning
Hra optikus Samson'in optillisia ja meteorologisia koneita. Oulun Wiikko-Sanomat
Ovatióner fr. Finlands första kvinliga student. Helsingfors Dagblad
Till Maria Tschetschulin den 18 maj 1870. "Du modiga flicka jag helsar dig". Hufvudstadsbladet
Naisylioppilas. Kauppaneuvos F. Tschetschulin tytär. Uusi Suometar