Hevoskilpailut

Tänä vuonna julkaistiin Armollinen Julistus hevoskilpailujen säännöistä. Valtio oli viime vuonna antanut 15.000 markkaa tulevien hevoskilpailujen palkintorahoiksi. Kilpailuja oli sekä juoksijoille että reen vetäjille. Niitä pidettiin tänä vuonna jo useissa kaupungeissa.

Ajatus kilpa-ajoista sai alkunsa, kun ruotsalainen professori G.W. Sjöstedt teki vuonna 1860 selvityksen maan hevosoloista ja esitti hallitukselle toimenpideohjelman. Hän katsoi, että Suomessa kannatti jalostaa vahvaa ja vanhaa suomalaista hevosrotua käyttämällä kehittyneitä juoksijoita siitoshevosina. Näin laji kehittyisi ja samalla hevosten vienti lisääntyisi. Vienti oli suurta varsinkin Venäjälle.

Koska hevoskilpailulla oli tarkoitus kannustaa jalostukseen, eikä rikastuttaa ketään, osanottoa rajoitettiin:

"Orille tahi tammalle, olkoonpa juoksia tahi vetäjä, joka kilpa-ajossa on voittanut jommankumman kahdesta korkeimmasta palkinnosta, älköön sittemmin samaa palkintoa annettako, jollei hevosen omistaja asianomaisen maistraatinjäsenen, kruununnimismiehen tahi muiden luotettavain henkien todistuksella voi näyttää että tamma sitte viimeisen palkinnonsaannin on saanut varsan, tahi että oriilla on, niillä ehdoilla, jotka Kruunun siintöoriille ovat määrätyt, astutettu vähintänsä kuusi tammaa."