Koulukieli

Marraskuussa määrättiin kaikki oppikoulut muutettaviksi yksikielisiksi. Asiaa valmistellut komitea oli päätynyt siihen, että "suomenkieli oli jo niin edistynyt, että tieteellistä opetusta sillä voitiin hankaluudetta antaa". Suomenkielisiä kouluja ei pitänyt kuitenkaan perustaa liian nopeassa vauhdissa. Komitean enemmistö oli myös sillä kannalla, että suomea puhuva rahvas ei tarvinnut oppikouluja, koska koulun tehtävä ei ollut sekoittaa säätyjä kasvattamalla rahvaan lapsista sivistyneistöä. Kun koulut määrättiin yksikielisiksi, torjuttiin nimenomaan vaatimus kaksikielisistä kouluista.

Opetuskielen määräsi oppikouluissa senaatti, kansakouluissa sen määräsi paikkakunnan hallitseva kieli. Samalla alkeiskouluja järjestettiin uudelleen siten, että Helsinkiin ja Mikkeliin perustettiin 7-luokkaiset lyseot syksystä 1872 alkaen. Näistä Mikkelin koulussa opetuskieli oli ruotsi ja Helsingin lyseosta määrättiin, että siellä piti saada perusteellista oppia venäjän kielessä ja muissa nykyajan kielissä. Kuopion yläalkeiskoulu muutettiin suomenkielisiksi. Suomenkieliset koulut oli vanhastaan Oulussa ja Jyväskylässä.

Päätös aiheutti vastalauseiden myrskyn. Kouluylihallituksen ylitirehtöörin von Kothenin politiikkana nähtiin pyrkimys lopettaa suomenkieliset oppikoulut tarpeettomina. Asia jäi odottamaan ensi vuoden valtiopäiviä ja uutta luvattua koulujärjestystä.