Valtiopäivät
Kutsulista 1872 valtiopäivien tanssiaisiin 7.2.1872. Kenraalikuvernöörin arkisto, Kansallisarkisto.
Keisari Aleksanteri II:n puhe valtiopäivien päättäjäisissä 15.6.1872. KKK 19/IV 1872, Kansallisarkisto.
Valtiopäivien avajaiset olivat vanhaan tapaan juhlava näytelmä. Hallitsija ei ollut itse paikalla, vaan kenraalikuvernööri luki hänen puheensa säädyille. Puheessa Aleksanteri kertasi mitä oli tapahtunut edellisten valtiopäivien jälkeen. Oli koettu hirvittävät katovuodet. Hallituksen parhaista toimista huolimatta maalle oli aiheutunut suurta vahinkoa ja valtio oli joutunut ottamaan paljon velkaa. Nyt asiat olivat jo paremmin. Oli voitu aloittaa suuria hankkeita kuten rautateiden rakentaminen. Suuriruhtinaskunta oli nyt yhdistetty valtakunnan pääkaupunkiin:
"... etupäässä on mainittava se rautatie, joka yhdistää Venäjän Valtakunnan Keisarinkaupungin ja Suomen Suuriruhtinanmaan pääkaupungin toisiinsa, silminnähtäväksi hyödyksi kaupalle ja teollisuudelle, jotka saattavat etäisten paikkakuntain asukkaat likeisempään kanssakäyntiin keskenänsä.
Tämä... sopii varsinkin vähitellen karkoittamaan paikallisia epäluuloja ja kasvattamaan niitä keskinäisen luottamuksen ja suosion tunteita, joita Minä hartaasti toivon itsestänsä syntyvän ja ystävällisesti asuvan kaikkien niiden kansain povessa, jotka Minun valtikkani alle ovat yhdistetyt."
Aleksanteri esitteli puheessaan valtiopäivien tärkeimmät asiat. Uusi valtiopäiväjärjestys oli annettu, senaatin toimintaa hieman uudistettu, mutta lakia asevelvollisuudesta ei ehditty valmistella. Myöhemmin hallitsija huomautti myös painovapausasiaan viitaten, että esitysoikeus perustuslakia koskevissa kysymyksissä kuului ainoastaan hallitsijalle. Siksi säätyjen tekemä esitys oli oikeastaan asiaton. Erikseen hallitsija totesi myös, miten tärkeätä oli edistää venäjänkielen opetusta maan kouluissa.
Valtiopäiville esitettiin kertomus hallituksen toimista. Se sisälsi luettelon siitä, mihin toimiin edellisillä valtiopäivillä käsiteltyjen asioiden osalta oli ryhdytty ja mitä asetuksia oli annettu. Avajaisten ja päättäjäisten lisäksi valtiopäivien juhlallisuuksiin kuului aina valtiopäivätanssiaiset. Tämän vuoden tanssiaisten kutsulistassa nimet olivat arvojärjestyksessä.
Valtiopäivien päättäjäisissä keisari taas moitti säätyjä heidän huonosta tavasta puuttua asioihin, jotka kuuluvat vain hänelle. Hänen oli vaikea ymmärtää, että säätyjen kokouksesta oli tulossa yleinen poliittinen kokous, jossa edustajat ottivat esille muitakin kuin maan hallinnon vaatimia asioita. Leo Mechelin esitti ja porvarissääty yhtyi hänen anomusesitykseensä, jonka tarkoituksena oli hankkia säädyille oikeus päättää valtion koko taloudesta. Valtiopäivät teki päätöksen mm. kaupunkien hallinnon uudistamisesta. Kaupunkeihin tuli vastedes perustaa valtuustot. Tämä merkitsi käsityöläisten hallitseman raatihallinnon loppua.
Keisari Aleksanteri II:n päättäjäispuheen suomennos. Se sisälsi nuhteet säädyille. Edustajien tulisi pysyä asiassa, eikä kuluttaa turhaan omaa ja hallitsijan kallista aikaa.
Karttapaperimaksu
Karttapaperimaksu eli leimavero oli yksi asia, jossa säädyt eivät hyväksyneet hallituksen esitystä. Säädyt esittivät siihen alennuksia. Säätyjen mielestä maksuja oli tarpeettomasti korotettu, eikä tälle lisätulon tarpeelle ollut esitetty syytä. Vuosina 1864-1871 karttapaperimaksu oli suostuntavaliokunnan laskelmien mukaan tuottanut 4,9 miljoonaa markkaa. Tämän perusteella maksuja olisi voitu alentaa. Kukin sääty esitti veroon alennuksia omalle kohdalleen ja aatelisto ehdotti maalaisrahvaan nauttimien helpotusten poistamista. Tammikuussa annettiin uusi asetus, ja hallitsija ilmoitti säädyille, että hän päättää maksun käytöstä:
"Armossa olemme antaneet Itsellemme esittää Suomenmaan Säätyjen viime valtiopäivillä antaman alamaisen vastauksen Meidän heille tehtyyn Armolliseen Esitykseen karttapaperimaksosta Suuriruhtinanmaassa; ja tahdomme Me, erään ehdon johdosta, jonka Säädyt ovat sanotun makson myöntämiselle panneet, tämän kautta Armossa ilmoittaa, että Me, Säätyjen 1809 vuoden valtiopäivillä ehdottomasti lausutun ja edellisenä aikana olleesen tapaan perustetun selityksen jälkeen, emme luovu oikeudestamme määrätä karttapaperimakson, samoin kuin muidenkin valtiovaraston tulojen, käyttämisestä Suuriruhtinanmaan hyväksi ja hyödyksi."1
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen IlmoitusSuomen Suuriruhtinanmaan Säätyjen alamaisen vastauksen johdosta Hänen Majesteetinsa heille antamaan armolliseen esitykseen karttapaperimaksosta.Annettu Pietarissa, 22 p:nä Marraskuuta / 4 p:nä Joulukuuta 1872. Pietarissa, 22 p:nä Marraskuuta / 4 p:nä Joulukuuta 1872.