Kouluasiaa
Toukokuussa määrättiin, että suomalaisen normaalilyseon luokkia ei enää Helsingissä lisättäisi ja että syksyllä avattaisiin Hämeenlinnassa kaksi suomenkielistä luokkaa, jotka olisivat alkuna sinne muodostuvalle täydelliselle suomalaiselle normaalilyseolle. Määräys perustui viime vuoden uuteen kouluasetukseen. Käytännössä tämä tarkoitti, että suomenkielinen valtion oppikoulu siirrettiin pois Helsingistä.Syyt tähän olivat poliittiset: pelättiin, että fennomaanit valtaisivat koulutuksen omiin tarpeisiinsa.
Reaktiot määräykseen eivät olleet myönteisiä, mikä ilmenivät jo viime vuoden valtiopäivillä, jolloin von Kothenin koulupolitiikkaa arvosteltiin jyrkästi. Hän joutuikin lopulta eroamaan. Samalla aloitettiin kansalaiskeräys yksityisen suomalaisen lyseon perustamiseksi Helsinkiin.
Näin tuli perustetuksi normaalilyseot sekä Helsinkiin että Hämeenlinnaan. Edellinen oli ruotsinkielinen ja jälkimmäinen suomenkielinen. Helsingin koulussa tällöin ollut suomenkielinen osasto sai käydä koulunsa loppuun.
Hämeenlinnaassa aloitettiin 1. luokasta ja Helsingissä jäätiin odottamaan uuden yksityisen normaalilyseon alkua. Helsingin ala-alkeiskoulu muutettiin neliluokkaiseksi reaalikouluksi. Kaupungin porvarit sitoutuivat koulun ylläpitoon kuudeksi vuodeksi eli siihen asti kunnes uusi kunnallisasetus tulisi voimaan.
Lyseoille vahvistettiin lukukaavat. Niitä tuli noudattaa kaikissa kouluissa. Oppiaineista määriteltiin kurssien sisältö pääpiirteissään. Ranskan kielen ensimmäinen vuosi lyseon 5. luokalla kuvattiin näin:
"Sisäluku tarkalla harjoituksella oikeaan ulospuhumiseen. Muotooppi, hyvin harjoitettuna suullisten ja kirjallisten kännösten kautta, hyväksytyn oppikirjan mukaan; oikokirjoitus, sanain ja puheenparsien ulkoa lukeminen".
Geografia ja historia lyseon 1. luokalla: "Euroopan luonnollinen ja valtiollinen geografia, siinä laveammin lukemalla Suomanmaata ja Venäjän keisarikuntaa (3 tuntia)... Valittujen luonnekuvausten lukeminen vanhan ajan historiasta (1 tunti)."
Neliluokkaisille reaalikouluille vahvistettiin myös lukukaava. Voimistelussa oppikurssin tavoite oli saavuttaa "norjuus ruumiin liikunnoissa, sekä notkeus ja voima", kun taas tyttökoulujen eli naisväenkoulujen lukukaavassa voimistelukurssin tavoite oli saavuttaa "norjuus ja vakavuus ruumiin liikunnoissa".
Tammisaaren kaupungin alempi alkeiskoulu muutetiin 4-luokkaiseksi reaalikouluksi. Turkuun perustettiin neliluokkainen ruotsinkielinen ja kaksiluokkainen suomenkielinen reaalikoulu. Tampereen ala-alkeiskoulu muutettiin neliluokkaiseksi reaalikouluksi ja siirrettiin vähitellen valtion ylläpidettäväksi. Opettajia siirrettiin lakkautuspalkalle.