Asevelvollisuus

Venäjällä tuli tänä vuonna voimaan yleinen asevelvollisuus. Kaikkia suuren maan miehiä ei kuitenkaan kutsuttu aseisiin vaan sotaväkeen joutuvat kuusi tuhannesta arvottiin. Laki ei koskenut Suomea, mutta tarkoitus oli, että asia korjattaisiin tältä osin varsin pian.

Venäjällä katsottiin, että yleinen asevelvollisuus tuli ulottaa myös Suomeen. Olihan outoa, että valtakunnan yksi osa ei osallistunut sen puolustukseen. Kenraalikuvernöörin käskystä istui komitea, jonka tuli valmistella esitys asevelvollisuuslaiksi seuraaville, vuoden 1877 valtiopäiville. Komitea sai nyt vauhtia toimeensa, kun Venäjän laki oli valmistunut.

Arasta asiasta käytiin kiivasta, joskin hillittyä keskustelua. Toisaalta sotaväkeä pidettiin liiallisena rasitteena, toisaalta ajateltiin, että myös Suomi tarvitsi oman sotaväen. Fennomaanit pitivät asevelvollisuutta ja sitä kautta kansallisen armaijan luomista periaatteessa hyvänä asiana. Maan armeija suomalaistuisi, kun sen miehistö olisi pääosin suomalaista. Nythän Suomen kaartissa, joka oli osa Venäjän sotaväkeä, komentokieli oli venäjä ja upseerit järjestään ruotsinkielisiä. Ruotsinkielinen sivistyneistö, ja sen poliittinen siipi svekomaanit, vastusti omaa sotaväkeä. He näkivät sen uhkana itselleen.