Muita aiheita...
Rautatiet
Liikenne Kerava - Porvoo-radalla alkoi 16. heinäkuuta. Rakennustyöt oli aloitettu vuonna 1871. Ensimmäinen suomalainen veturi valmistui valtion rautateiden konepajassa.
Turku - Tampere - Hämeenlinna-radasta tehtiin rakennuspäätös:
"Me Aleksander Toinen jne. Teemme tiettäväksi: Sittenkuin 1872 vuoden valtiopäivillä ko'ossa olleet Suomenmaan Säädyt Meiltä ovat alamaisuudessa pyytäneet että, jos se yksityiselle miehelle annettu myönnytys Turun– Tampereen–Hämeenlinnan rautatien rakentamiseen tulisi menetetyksi, sanottu rautatie viiden jalan rataleveydellä valtiota varten rakennettaisiin, sekä Säädyt ovat takaukseen menneet uusien valtiolainain ottamisesta rautatieverkon laajentamiseksi ja sitä varten määränneet varoja vuosimaksoihin enintänsä kahdenkymmenen miljonan markan lainasta, olemme Me, sen jälkeen kuin yllämainittu myönnytys tänä päivänä on menetetyksi päätetty, Armossa määränneet että Suomen Senaatimme viipymättä tulee tointa pitää kysymyksessä olevan rautatien rakennuttamisesta valtiota varten kuin myös käydä hankkeisin Säätyjen takaaman rautatielainan ottamisesta."1
Valtiolle päätettiin ottaa 16,2 miljoonan markan laina Rotchildin pankkiliikkeeltä, ja työ saattoi alkaa.
Asuntoetu
"Aleksander Toinen, ym., ym., ym. Siitä tehdyn alamaisen esityksen johdosta olemme Me, lisäyksenä Meidän Armosta vahvistamaamme, 18 päivänä Toukokuuta 1872 annettuun palkkasääntöön Suomen valtionrautateiden virkamiehille ja käskyläisille, Armosta hyväksi nähneet myöntää piletinmyyjille ja telegrafisteille rautatienpysäyspaikalla kaupungissa vapaan asunnon polttopuiden kanssa rautatielle kuuluvissa huoneuksissa taikka sille vastaavat hyyryrahat.
Joka Teille tiedoksi täten Armosta ilmoitetaan. Helsingissä, 28 p:nä Toukokuuta 1874."2
Tehtaita
Antskog eli Anskuu oli Pohjan pitäjässä sijaitseva rautaruukki. Ruukki oli ollut osa samaa tehdasryhmää Mustion ja Fiskarsin kanssa. Siihen kuului nyt myös verkatehdas ja värjäämö. Tehtaat omisti John von Julinin perilliset.
Helsingissä aloitti toimintansa Arabian tehdas, joka valmisti astioita. Tähän asti maan asukkaiden oli ollut vaikea saada kotimaisia fajanssiastioita.
Joensuulainen kauppias Antti Mustonen sai kauppaneuvoksen arvon ja perusti Utraan sahan ja lasitehtaan.
Tullit
Suomen asetuskokelmassa julkaistiin useita selityskirjoja kauppasopimuksista Venäjän ja muiden maiden kanssa. Puun vientimaksut määrättiin 12. elokuuta. Vienti oli periaatteessa tullitonta, mutta valtio keksi joitakin määräaikaisia vientimaksuja.
Kaupungit saivat periä kauttansa kuljetettavista tavaroista ns. tuulaakimaksua, jolla ne ylläpitivät satamia ja majoituslaitosta. Koska maksu vaihteli paljon, aiheutti se ongelmia. Vastedes maksun määräsi senaatti tietyksi prosentiksi tavaran tullimaksusta. Se saattoi olla korkeintaan neljä prosenttia tullimaksusta. Maksu oli kaupungeille vuodesta 1637 annetu erioikeus.
Sianliha
"Me Aleksander Toinen jne. Teemme tiettäväksi: Sittenkuin Armollisen Julistuksen kautta 2 päivältä Toukokuuta 1867 on annettu kielto sianlihan ja siitä valmistettujen teosten toistaiseksi tuontia vastaan Suomenmaahan paikoista ulkopuolelta maata, paitsi Venäjän Keisarikunnasta, josta semmoisen tavaran maahantuonti on ilmoitettu edellensä olevan vapaa, olemme Me hyväksi nähneet armossa myönnyttää, että sianlihaa ja teoksia siitä, kuitenkin ainoastansa suolatussa tahi savustetussa muodossa, kunnes asiasta toisin kentiesi määrätään, myös muistakin paikoista ulkopuolelta maata, kuin Venäjältä, Suomenmaahan tuotakoon."3
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen AsetusTurun–Tampereen–Hämeenlinnan rautatien rakennuttamisesta valtioa varten.Annettu Helsingissä, 20 p:nä Helmikuuta 1874.
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen kirje tieja vesikulkulaitosten Ylihallitukselle, vapaasta asunnosta piletinmyyjille ja telegrafisteille rautatienpysäyspaikalla kaupungissa.Annettu Helsingissä, 28 p:nä Toukokuuta 1874.
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistusluvasta tuoda sianlihaa ja siitä valmistettuja teoksia suolatussa tahi savustetussa muodossa.Annettu Helsingissä, 22 p:nä Heinäkuuta 1874.