Rukouspäiväjulistus

Senaatin antamassa rukouspäivän julistuksessa todettiin, että maan asiat olivat kehittyneet hyvin...

"kokemus opettaa kuitenkin, valitettavasti, että myötäkäyminen, kun ei sitä jumalanpelvossa ja nöyryydessä vastaan-oteta ansaitsemattomana armona, monessa vaikuttaa ylpeyttä, kevytmielisyyttä, nautintohimoa, kopeutta sekä jumalallisen ja inhimillisen lain ylenkatsetta.

Myötäkäymisen päivinä unhottaa moni olevansa Jumalan vallan alaisen ja velvollisen lähimmäistänsä rakastamaan. Itsekkäisyydessä käytetään nämät lahjat omain himojen tyydyttämiseksi ja Jumalan hyvyyden, kärsiväisyyden ja pitkämielisyyden rikkaus ylenkatsotaan, ajattelematta että Jumalan hyvyys vetää parannukseen."

Julistuksen sanamuoto oli toista kertaa uuden kaavan mukainen. Ennen julistuksen antoi keisari muodossa:

"Me Aleksander Toinen jne., Tarjoomme Teille, Meidän rakkaille, uskollisille alamaisillemme evangelisesta Lutheruksen seurakunnasta Suomessa, erinomaisen lempeytemme, armollisen suosiomme ja hyvän tahtomme, Jumalan Kaikkivaltiaan kanssa".

Nyt puhujana oli senaatti hallitsijan valtuutuksella:

"Sen voiman ja vallan nojalla, jonka Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on Keisarilliselle Senaatille suonut, Tahtoo Keisarillinen Senaati ilmoittaa Suomenmaan asukkaille evangelisesta Lutheruksen uskontunnustuksesta!"