Isorokko
Suomessa koettiin tänä vuonna paha isorikkoepidemia. Siihen kuoli lähes 10.000 henkeä. Näistä lähes kaikki olivat lapsia. Vaikka suomalaisia oli rokotettu jo vuosisadan alusta alkaen, tauti oli edelleen tuhoisa. Aivan kaikkia ei rokotettu, kuten pieniä lapsia. Koko lapsikuolleisuus oli tänä vuonna 18,1 prosenttia. Isonrokon lisäksi yleiset kuolinsyyt olivat ripuli sekä muut tarttuvat taudit kuten tuhkarokko ja tulirokko. Ne verottivat edelleen tuhansia lapsia joka vuosi.
Terveydenhoidon eteen tehtiin työtä lisäämällä lääkärien määrää ja antamalla ohjeita erityisesti kaupunkien elinoloista. Åbo Underrättelser kuvasi tilannetta Turun kaupungissa kirjoituksessaan 17. huhtikuuta. Lehti vaati tehokkaita toimia siisteyden kohentamiseksi, mutta valitteli myös asukkaiden vanhakantaisia tapoja:
"Vielä anteeksiantamattomampaa on, että väheksytään mitä leväperäisimmin varotoimia, joita sekä terve järki että lääketiede vaativat isorokosta johtuvan kuolemantapauksen yhteydessä. Tällöinhän olisi hautaus toimitettava mahdollisimman nopeasti ja niin, että läsnä on mahdollisimman vähän ihmisiä."
Tautien syntytapaa ei tiedetty, mutta kokemus opetti, että siisteydellä oli asian kanssa paljonkin tekemistä.1