Virkapalkat
Valtion palveluksessa olevien palkat olivat kiinteät. Ne määrättiin kunkin laitoksen vuosirahasäännössä. Sellainen oli kaikilla virastoilla, myös rautatie- ja kanavalaitoksilla. Niiden palveluksessa oli paljon myös muita kuin varsinaisia virkamiehiä, kuten renkejä ja työmiehiä.
Virkamiesten palkat olivat moninkertaiset verrattuna työmiesten palkkoihin. Sitä pidettiin välttämättömänä paitsi näiden tarpeiden myös arvon vuoksi. Valtion palveluksessa olevat insinöörit, teknikot, työmiehet tai rengit saivat jotakuinkin samaa palkkaa kuin olisivat saaneet yksityisen palveluksessa. Valtion palkkoja ei laskettu huonoina aikoina, joten toimeentulo oli turvatumpaa.
Tänä vuonna uuden palkkasäännön saivat yliopisto ja Saimaan kanava. Yliopistossa korkeinta palkkaa saivat rehtori ja sijaiskansleri. Kanslerina toimi muodollisesti kruununperijä. Alin palkka yliopistossa oli rengillä. Hän sai vuodessa 550 markkaa eli noin kaksi kertaa enemmän kuin maatalon renki. Professorin palkka oli 5.000 markkaa vuodessa, miekkailun opettajan 2.000 markkaa, assistentin 1.200 ja vahtimestarin 650 markkaa. Rahasäännön loppusumma oli 489.940 markkaa. Kanavalla palkkaerot olivat saman suuruiset. Kanavapäällikkö ansaitsi 4.500 markkaa vuodessa ja renki 450 markkaa.