Kullanetsintä Lapissa
Lapissa oli etsitty kultaa aktiivisesti jo monia vuosia. Tätä uutta ihmettä kuvasi myös Zacharias Topelius tänä vuonna ilmestyneessä lukukirjassaan Maamme kirja.
Ivalojoella oli viime vuosina ollut parikymmentä huuhtomoa ja niissä jopa 500 työmiestä. Tänä vuonna määrä laski lähelle sataa. Kultasaalis oli tänä vuonna 17 kiloa, vuonna 1871 se oli 57 kiloa. Päivää ja miestä kohti saalis oli vuodesta toiseen ollut 2-3 grammaa. Huuhtomalla sai hyvän päiväpalkan, noin 10 markkaa, mutta huonon vuosipalkan – noin 400 markkaa miestä kohden. Se vastasi nuorukaisen palkkaa tehtaassa, mutta oli aikuisen työmiehen keskipalkasta vain puolet ja hyvin vähän verrattuna virkapalkkoihin.
Kullanetsinnästä vuonna 1872 annetut ohjeet päättyivät tänä vuonna. Sitä ennenkin kullanetsintää oli säädelty määräaikaisilla asetuksilla. Uuden julistuksen mukaan kullan etsiminen oli vapaata mutta luvanvaraista:
"Jokainen hyvämaineinen mies Hänen Keisarillisen Majesteetinsa alamaisista Venäjän Keisarikunnassa ja Suomen Suuriruhtinaanmaassa, Moseksen uskolaiset tästä kuitenkin pois erotettuina, saa, siihen hankittuansa asianomaisen luvan, niillä ehdoilla, jotka tässä alempana mainitaan, Suomen Lapissa toimittaa etsintöjä vuorissa tahi löyhissä maakerroksissa olevan kullan löytämiseksi, ja metallin hyväksensä käyttää."