Rautahevonen
Suomen rautatielaitos kasvoi nopeaan. Raidepituus kasvoi 976 kilometriin, vetureiden määrä 98:an, ja tavaravaunujen määrä ylitti 2.000. Junakilometrejä kertyi tänä vuonna 1870.000. Viime vuonna annettu liikenneohjesääntö tuli voimaan vuoden alusta.Kesäkuun alussa alkoi paikallisliikenne välillä Helsinki– - Hyvinkää. Saman kuun lopulla vihittiin käyttöön Turun– - Tampereen– - Hämeenlinnan rata. Vasta nyt maan suurin teollisuuskaupunki, Tampere, sai ratayhteyden Pietariin, joka oli sen tuotteiden tärkein markkina-alue. Tavarat oli kuljetettu tähän asti hevosilla. Tampereelle perustettiin tullikonttori, jossa tullattiin ne tavarat, jotka tuotiin rautateitse Venäjänmaalta.
Toinen Suomessa rakennettu veturi oli esillä heinäkuussa Helsingin teollisuusnäyttelyssä. Veturituotanto oli paitsi osoitus koneenrakennustaidosta myös merkittävä uuden ajan symboli.
"Jos esi-isämme voisivat vain päiväksikin nousta haudastaan, ihmettelisivät he kaikkea sitä uutta, mitä on tullut heidän Suomeensa vajaan puolen vuosisadan kuluessa. Mitä he ajattelisivat, jos he näkisivät rautahevosen vetävän heitä kiitävää vauhtia taikka näkisivät laivan kulkevan ilman purjeita vastatuuleen taikka saisivat sähkösanoman muutamassa minuutissa 70 peninkulman päästä... He luulisivat tätä kaikkea noituudeksi."
Näin kirjoitti Topelius Maamme kirjassa, joka ilmestyi tänä vuonna suomeksi.1